Keskeinen piirre antiikin runoissa oli runomitta. Suurin osa Pompejin runoista on kirjoitettu elegiseen tai jambiseen mittaan, mutta muitakin runomittoja käytettiin. Pompejin seinäkirjoituksissa runomitat ovat joskus ontuvia tai vaillinaisia, ja eräiden seinäkirjoitusten kohdalla on epäselvää, onko kirjoitus runomitassa.
CIL IV = Corpus inscriptionum Latinarum, vol. 4, Berlin, 1871–.
| CIL IV 1227 | |
| Venimus huc cupidi multo magis hire (cupimus) ut liceat nostros visere Roma Lares. |
Tulimme tänne halukkaasti, paljon mieluummin lähteä (haluamme), jotta saisimme käydä katsomassa meidän kotejamme, Roomaa. |
| Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 141. Tämä runo toistuu eri muodoissa sekä Pompejissa että muualla. Pompejissa esim. CIL IV 2995, 6697, 8231a, 8891, 9849, 10065a; Herculaneum: CIL IV 10640; Narbonne: AE 1997, 1068. |
|
| CIL IV 1516 | |
| hic ego nu[nc f]utui formosa(m) fo[r]ma puella(m) laudata(m) a multis set lutus intus {e}erat |
Täällä minä juuri nussin kaunisvartaloista tyttöä. Monet häntä kehuivat, mutta sisältä oli paskainen. |
| Eleginen distikon. Oma käännökseni. Graffiton alku toistuu graffitossa CIL IV 1517. |
|
| CIL IV 1520 | |
| Candida me docuit nigras odisse puellas. Odero se potero, se non invitus amabo. Scripsit Venus Fisica Pompeiana. |
Blondi opetti minut vihaamaan tummia tyttöjä. Vihaan jos pystyn; jos en, niin rakastan vastentahtoisesti. Tämän kirjoitti Venus Fisica Pompeiana. |
| Kaksi heksametrisäettä. Oma käännökseni. Graffito tai sen alku toistuu esim. graffitoissa CIL IV 1526, 1528, 9847. Runo on yhdistelmä ja muunnelma Propertiuksen ja Ovidiuksen säkeistä: donec me docuit castas odisse puellas (Prop. 1,1,5); odero, si potero; si non, invitus amabo (Ovid. Am. 3,11,35–36). |
|
| CIL IV 1595 | |
| [Ser]pentis lusus si qui sibi foter notavit, Sepumius iuvenis quos fac(i)t ingenio, spectator scaenae sive es studiosus e[q]orum: sic habeas [lanc]es se[mp]er ubiq[ue p]a[res] |
Jos joku ehkä huomasi käärmeen leikit, jotka teki nuori Sepumius nokkelasti, olipa näytönnön katselija tai hevosharrastaja, arvostelkoon aina ja kaikkialla näin tasapuolisesti. |
| Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 106. Graffito oli piirretty kiemurtelevan käärmeen muotoon. Katso kuva. |
|
| CIL IV 1820 | |
| Chie opto tibi ut refricent se ficus tuae ut peius ustulentur quam ustulatae sunt | Chius, toivon, että peräpukamasi hiertyvät, jotta niitä kirvelisi pahemmin kuin niitä on kirvellyt! |
| Jambinen senaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 84. | |
| CIL IV 1830 | |
| Futuitur cunnus pilossus multo melius [qu]am glaber, ea[d]em continet vaporem et eadem v[ell]it mentulam | Paljon parempi on nussia karvaista pillua kuin karvatonta: se pitää sisällään lämmön, ja kutittaa kyrpää! |
| Trokeinen septenaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 50. | |
| CIL IV 1882 | |
| accensum qui pedicat urit mentulam | Kyrpänsä polttaa se, joka nai palomiestä perseeseen. |
| Jambinen senaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 86. Sana accensus voi olla erisnimi Accensus, tai se voi tarkoittaa roomalaisen virkamiehen apulaista tai tulehduksesta kärsivää ihmistä. Graffiton vitsi luultavasti perustuu tähän monimerkityksisyyteen. |
|
| CIL IV 1884 | |
| qui verpam vissit quid cenasse illum putes | Joka pieraisee kyrvän, mitä luulet hänen syöneen illalliseksi? |
| Jambinen senaari. Oma käännökseni. Verbin vissit on usein oletettu tarkoittavan samaa kuin visit 'vieraili', kuten Saastamoisen (2020, 86) käännöksessä "Mitä luulisit saaneen illalliseksi sen, joka kävi kylässä mulkun luona?". Verbi vissire kuitenkin tarkoittaa pieraisemista (kts. Adams 1982, 249). |
|
| CIL IV 1939 | |
[[- - -]] fu{e}ere quondam `Virei ́ opulentissumi non ideo tenuerunt in manu sceptrum pro mutunio itidem quod tu factitas cottidie in manu penem tenes |
Pompejissa asuivat muinoin erittäin äveriäät Vibiukset. Eivät he silti pitäneet kädessään valtikkaa vaan kullinpäätä, kuten sinä teet tavan takaa joka päivä penistäsi kädessäsi pitäen. |
| Trokeinen septenaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 86. Alusta puuttuu sana, jonka täydennykseksi on ehdotettu mm. Romai (CIL IV, ad loc.) ja Pum[pei]s (Varone 2002). Graffitossa mainittu suku on aiemmin luettu Vibei 'Vibiukset', mutta Antonio Varonen ja Heikki Solinin mukaan se pitäisi lukea Virei 'Viriukset' (CIL IV addenda, s. 1717). |
|
| CIL IV 2360 | |
| amat qui scribet pedicatur qui leget qui opscultat prurit paticus est qui praeterit ursi me comedant et ego verpa(m?) qui lego | Se joka kirjoittaa, rakastaa; sitä joka lukee, pannaan perseeseen; se joka kuuntelee, on kiimainen; perseeseen ottaa se, joka kulkee ohi; minut karhut ahmikoot; ja minä joka luen, olen kyrpä. |
| Jambinen senaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 88. Loppuosa voidaan tulkita myös et ego verpa(m) qui lego 'minä (ahmin) kyrvän, joka luen'. Suunnilleen sama teksti toistuu graffitossa CIL IV 4008. |
|
| CIL IV 2416 | |
| Miccio ciocio [t]u [t]uo patri cacanti confregisti peram. // Miccionis statum cosiderate | Miccio-cio-cio, isäsi paskantaessa sinä pöllit hänen laukkunsa. – Miettikää Miccion tilaa! |
| Alkuosa on trokeinen dimetri. Käännös: Saastamoinen 2020, 89. | |
| CIL IV 2487 | |
| Admiror te pariens non cecidisse qui tot scriptorum taedia sustineas | Ihailen sinua, seinä: et ole sortunut maahan vaikka niin paljon kirjoittajien törkyä kannat. |
| Yksi versio tunnetusta säkeestä, joka yleensä on elegisen distikonin muodossa. Tässä runomitta ontuu pahasti. Toistuu mm. graffitoissa 1904 ja 2461. Käännös: Saastamoinen 2020, 90. | |
| CIL IV 3948 | |
| talia te fallant utinam medacia copo tu vedes acuam et bibes ipse merum |
Majatalon isäntä, kunpa tuollaiset valheet osuisivat sinun kohdallesi: myyt muille vettä, mutta juot itse laimentamatonta viiniä. |
| Eleginen distikon. Oma käännökseni. | |
| CIL IV 4091 | |
| Quisquis amat valeat pereat qui nescit amare. Bis tanto pereat quisquis amare vetat. |
Voikoon hyvin se, joka rakastaa; tuhoutukoon se, joka ei osaa rakastaa! Kahdesti tuhoutukoon se, joka kieltää rakastamasta. |
| Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 59. Toistuu Pompejissa eri muodoissa mm. graffitoissa CIL IV 1173, 3199, 5272, 9130 ja 9202. Löytynyt myös Roomasta. |
|
| CIL IV 4235 | |
| Barbara barbaribus barbarant barbara barbis | – |
| Heksametri. Nonsense-runo, jota on mahdoton kääntää. | |
| CIL IV 4832 | |
| [A]rma virumque cano Troia(e) qui primus ab oris | Aseista ja miehestä laulan, Troijan rannikolta kuka ensimmäisenä. |
| Daktyylinen heksametri. Käännös: Saastamoinen 2020, 60. Vergiliuksen Aeneis-eepoksen alku toistuu useita kertoja Pomepejin seinillä. Vertaa myös graffitoon CIL IV 9131 (alla), joka parodioi tätä säettä. |
|
CIL IV 4957 |
|
| Miximus in lecto fateor peccavimus hospes, si dices quare, nulla matella fuit. |
Kusimme sänkyyn, isäntä. Tunnustan, teimme väärin. Jos kysyt miksi, ei ollut pottaa. |
| Eleginen distikon. Oma käännökseni. Kirjoitettu lähelle ovea VIII 6,7. Kyseinen talo toimi ehkä majatalona. |
|
| CIL IV 4966 | |
| [quid f]it? vi me, oculei, posquam deducxstis in ignem [no]n ob vim vestreis largificatis geneis. [porr]o non possunt lacrumae restinguere flamam, [hae]c os incendunt tabificantque animum. |
Mitä tapahtuu? Silmät, syöstyänne minut tuleen, miksi kastatte poskenne kyyneliin? Eivät kyyneleet sammuta liekkiä palaneelta, häneltä ne kuumentavat kasvot ja riuduttavat sielun. |
| Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 61. Graffiton lopussa lukee Tiburtinus epoese 'Tiburtinus kirjoitti (tämän)'. Saman Tiburtinuksen kirjoittamiksi oletetaan myös samasta paikasta löytyneet runot CIL IV 4967–4973. |
|
| CIL IV 5296 | |
| O utinam liceat collo complexa tenere braciola et teneris oscula ferre label- lis. I nunc ventis tua gaudia pupula crede. Crede mihi levis est natura virorum. Saepe ego cu(m) media vigilare(m) perdita nocte haec mecum medita(n)s: multos Fortuna quos supstulit alte, hos modo proiectos subito praecipitesque premit. Sic Venus ut subito co(n)iunxit corpora amantum dividit lux et se AAREES quid AAM |
Voi, kunpa saisin hennot käsivarteni kaulaasi kietoa ja hennoille huulillesi suudelmia painaa! – Mene nyt pikku kultani, usko ilosi tuulten huomaan! Usko minua: kevytmielinen on miesten luonne. Kun rakkauden pauloissa valvon keskiyöllä, usein minä mietin tätä mielessäni: monet, jotka onnetar on kohottanut korkealle, ne se vain äkkiä paiskaa luotaan nurin niskoin maahan. Kuten Venus äkkiä yhdisti rakastavaisten ruumiit, siten päivä ne erottaa, ja SE ++++++ mitä ++M. |
| Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 65. Todennäköisesti naisen runo toiselle naiselle (Milnor 2014, 191–224). Katso kuva. |
|
| CIL IV 7065 | |
| aedilem Proculam [[CR]] cunctorum turba probavit hoc pudor ingenuus postulat et pietas |
Procula hyväksyttiin koko joukon tuella ediiliksi. Tätä synnynnäinen siveys ja velvollisuudentunto vaativat. |
| Eleginen distikon. Oma käännökseni. Procula on naisen nimi, mikä tekee graffiton sisällöstä erikoisen, sillä naisilla ei ollut pääsyä julkisiin virkoihin. On ehdotettu, että kyseessä olisi miehen nimestä Proculus väännetty feminiininen pilkkanimi. Pompejista tunnetaan useita Proculuksia, jotka toimivat julkisissa viroissa tai pyrkivät niihin. |
|
| CIL IV 8899 | |
| Hospes ad huc tumuli ni meias ossa prec[antur] nam si vis (h)uic gratior esse, caca. Urticae monumenta vides: discede cacator. Non est hic tutum culu(m) aperire tibi. |
Luut pyytävät, oi vieras, ettet pissaa tämän haudan päälle. Jos haluat olla kohteliaampi sille, kakkaa. Urtican monumentteja katselet; häivy kakkaaja. Täällä ei ole sinun turvallista aukoa peräpäätäsi. |
| Eleginen distikon. Oma käännökseni. Urtica = ohdake, luultavasti pilkkanimi. |
|
| CIL IV 9131 | |
| Fullones ululamque cano, non arma virumque | Pyykkäreistä ja pöllöstä laulan, en aseista ja miehestä. |
| Daktyylinen heksametri. Käännös: Saastamoinen 2020, 73. Tämä säe parodioi Vergiliuksen Aeneis-eepoksen ensimmäistä säettä (vrt. CIL IV 4832 yllä). |
|
| CIL IV 9246 | |
| [H]ic ego cum domina resoluto clune [p]er[e]gi, [- - -]d versu scribere [tu]r[p]e fuit |
Täällä minä löyhäpeppuisen emännän kanssa vietin yön, mutta oli rumaa laatia siitä säkeet. |
| Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 74. | |
Lähteet:
Adams 1982 = J. N. Adams, The Latin Sexual Vocabulary, London: Duckworth.
Milnor 2014 = K. Milnor, Graffiti and the Literary Landscape in Roman Pompeii, Oxford: Oxford University Press.
Saastamoinen 2020 = A. Saastamoinen, Räävitöntä! Pompejilaisia graffiteja, Helsinki: Gaudeamus.
Varone 2002 = A. Varone, Erotica Pompeiana : Love Inscriptions on the Walls of Pompeii (Studia archaeologica 116), Roma: ”L’Erma” di Bretschneider.
AE = L'Année épigraphique
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti