Haastattelu Ylen Elävä historia -sarjan jaksossa "Herjausten ikiaikainen historia"

Toimittaja Riikka Suikkari haastattelee minua Ylen Elävä historia -podcastin jaksossa "Herjausten ikiaikainen historia – antiikin ajan härskit graffitit ja pilkkarunot". Keskustelemme antiikin Rooman hävyttömistä kirjoituksista ja roomalaisia herjauksia käsittelevästä tutkimuksestani. Jakso on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Aiemmin tutkimuksestani on kirjoittanut mm. Suomen Kuvalehti. Voit lukea roomalaisista herjauksista myös näistä blogikirjoituksista:

• Herjauksia Pompejin seinäkirjoituksissa
• Ars vituperandi – roomalainen herjaamisen taito
• Uskomuksia ja ennakkoluuloja antiikin lääkäreistä
• Roomalaisia herjauksia: impotenttejä miehiä ja himokkaita naisia
• Pompejissa tutkimassa hävyttömiä seinäkirjoituksia
• Herjauksia Pompejin seiniltä

X-viestipalvelussa jakamiani esimerkkejä roomalaisista herjauksista löydät aihetunnisteella #RoomalainenHerjaus.

Lue lisää

Vierailuluentoja ja webinaareja

Yksi tutkijan työn mukavimpia puolia on se, kun pääsee kertomaan omasta tutkimusaiheestaan kiinnostuneille kuulijoille. Akateemisen yleisön lisäksi on monia muitakin, jotka ovat kiinnostuneita antiikin historiasta ja kulttuureista, ja tutkijaa usein pyydetään asiantuntijavieraaksi erilaisiin tilaisuuksiin. Kuluneen talven ja kevään aikana olen saanut poikkeuksellisen monta kutsua pitämään vierailuluentoja ja puhumaan webinaareissa.

Kuluneella viikolla kävin Turun klassillisen lukion antiikin historian kurssilla kertomassa Pompejin seinäkirjoituksista. Reija, jonka latinan kursseilla itsekin aikoinaan lukiossa kävin, on pyytänyt minua monet kerrat esitelmöimään opiskelijoilleen. Puhuin heidän kanssaan muun muassa siitä, mitä seinäkirjoitukset ovat, miten ja mihin niitä antiikissa tehtiin, ketkä niitä tekivät ja minkälaisia aiheita seinille kirjoiteltiin. Opiskelijat esittivät hyviä kysymyksiä, ja seinäkirjoituksista syntyi mainiota keskustelua. Tällaiset kouluvierailut ovat aina mieluisia.

Turun klassillisen lukion antiikin historian kurssilla
(kuva: Reija Pentti-Tuomisto)

Hieman aiemmin vapun aattona puolestaan sain tilaisuuden esitelmöidä Auralan kansalaisopiston historiakerhon tapaamisessa Turussa. Esitelmän aiheena oli "Herjaamisen monet muodot antiikin Roomassa". Kerroin herjaamiseen liittyvistä retoriikan opeista ja erilaisista lähteistä, joista herjauksia löytyy kuten roomalainen komedia, poliittiset puheet, pilkkarunous ja seinäkirjoitukset. Yleisö oli hyvin valveutunutta ja kyseli välillä vaikeitakin kysymyksiä. Keskustelu jatkui pitkään vielä esitelmän jälkeen kahvittelun merkeissä. Tilaisuudesta oli mukava jatkaa vappuaaton viettoon.

Auralan kansalaisopistolla

Alkuvuodesta olin Villa Lanten Ystävät ry:n webinaarissa, jonka aiheena myös olivat Pompejin seinäkirjoitukset. Tämä oli virkistävän erilainen tilaisuus, sillä se toteutettiin haastattelun muodossa. Keskustelimme aiheesta yhdessä tutkija Elina Pyyn kanssa, johon tutustuin joitain vuosia sitten Suomen Rooman-instituutissa eli Villa Lantessa. Olimme valmistelleet joitain kysymyksiä etukäteen, mutta webinaarissa keskustelu soljui mukavasti aiheesta toiseen. Elina on erinomainen haastattelija, ja oli muutenkin mukava olla vieraana tutun yhdistyksen webinaarissa.

Villa Lanten Ystävien webinaari
(kuva: Laura Nissin)

Maaliskuussa sain pyynnön osallistua toiseenkin webinaariin. Kyseessä oli Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tuottama Kieli on avain -webinaari, jossa haastatellaan laitoksen tutkijoita, opiskelijoita ja alumneja. Olin haastateltavana yhdessä oppiaineemme toisen väitöskirjatutkijan Maria Jokelan kanssa. Aiheena oli meidän molempien tutkimuksia yhdistävä teema eli stereotypiat. Puhuimme siitä, mitä stereotypiat ovat, miten erilaiset stereotypiat näkyvät historiallisissa lähteissä ja mikä merkitys stereotypioilla on ihmisten ajattelussa. Tämä oli jännä kokemus erityisesti siksi, että webinaari kuvattiin yliopiston studiossa ja lähetettiin suorana Turun yliopiston Youtube-kanavalla. Tallenne webinaarista on katsottavissa tästä linkistä.

Kieli on avain -webinaari
(kuvakaappaus Turun yliopiston Youtube-kanavalta)

On mukava huomata, että tutkimukseni kiinnostaa laajempaakin yleisöä. Tällaiset kokemukset rohkaisevat ja kannustavat osaltaan tutkimuksen tekemiseen.

Lue lisää

Tutkimus- ja konferenssimatka: Rooma – Ostia – Pompeji

Edellisestä käynnistäni Italiassa oli kulunut jo vuosi, joten oli korkea aika suunnata taas sinne. Marraskuun alussa tekemääni matkaan oli monta hyvää syytä. Osallistuin Roomassa antiikin identiteettejä käsitelleeseen konferenssiin, jossa pidin tutkimukseeni liittyvän esitelmän. Tämän lisäksi kävin parissa arkistossa edistämässä Ostiaan liittyvää tutkimustani, ja Pompejissa tutustumassa pariin juuri yleisölle avattuun yksityistaloon, joissa on väitöskirjani kannalta kiinnostavaa aineistoa. Matkaani rahoittivat Svenska Kulturfonden ja Suomen Rooman-instituutti TelepART-apurahan muodossa. Kiitän tästä tuesta, jota ilman matka olisi jäänyt tekemättä.

Lensin Roomaan aikaisin maanantaiaamuna 6.11. ja suuntasin heti BiASA-arkistoon, joka sijaitsee Palazzo Veneziassa Rooman keskustassa. Toivoin voivani tutustua siellä Ostian 1800-luvun lopun kaivauksista kertovaan materiaaliin. Olin varmistanut etukäteen sähköpostitse, että aineistojen pitäisi olla käytettävissä. Päästessäni arkistolle minulle kuitenkin kerrottiin, että kyseinen arkistosali on avoinna vain tiistaisin ja torstaisin. Pitäisi tulla seuraavana päivänä uudestaan. Laskin että ehtisin arkistoon uudestaan tiistaina iltapäivällä. Loppupäivän kiertelin sitten Rooman vanhaa keskustaa ja palasin ajoissa majapaikkaani nukkumaan matkapäivän univelkoja pois.

Mietintätauko epäonnisen arkistokäynnin jälkeen

Tiistaiaamuksi olin sopinut käynnin Ostian arkistoihin Ostian teatteria käsittelevään tutkimukseeni liittyen. Tämä arkistokäynti sujui suunnitellusti. Olin käynyt jo pari kertaa aiemmin Ostiassa lukemassa 1900-luvun alun kaivausraportteja (blogissa: Arkistoissa etsimässä Ostian teatteria). Tällä kertaa lähinnä tarkistin muutamia asioita raporteista ja täydensin muistiinpanojani.

Arkistokäynti Ostiassa oli onnistuneempi. Nyt jo melkein hymyilytti.

Palasin iltapäivällä Ostiasta ja kiiruhdin uudestaan BiASA-arkistoon, jossa minulle tällä kertaa kerrottiin, että havittelemani arkistosali on auki kahteen asti tiistaisin ja torstaisin. Kello oli puoli kolme. Arkistonhoitajat koettivat keksiä, olisiko jotain tehtävissä. Minua pyydettiin odottamaan hetki, ja kohta paikalle saapui henkilö, jonka käsitin arkiston johtajaksi. Hän halusi tietää, mistä oli kyse, ja miksi en ollut ollut häneen yhteydessä etukäteen. Tätä yritin huonolla italiallani selittää. Aikansa puhistuaan ja kiivaasti elehdittyään hän myöntyi päästämään minut arkistoon. Kaksi hyvin ystävällistä arkistonhoitajaa auttoi minua löytämään etsimäni aineiston, joka kuitenkin osoittautui paljon laajemmaksi, kuin olin kuvitellut. Tutkin muutamia 1800-luvun lopun valokuvia ja yhtä vesivärimaalausta Ostian teatterista, ja totesin, että minun olisi parempi tulla joskus uudestaan paremmalla ajalla.

BiASA-arkistossa Palazzo Venezian tornissa

Jasminin ja Marian kanssa Porticus Octaviaeta ihastelemassa

Tiistai-iltana tapasin tutkijakollegani Marian ja Jasminin, joiden kanssa kävin aperitiiveilla ja syömässä. Olimme kaikki tulleet Roomaan osallistuaksemme Arachne IX -konferenssiin, jonka teemana oli Gender, Identities, and Social Structures in Greco-Roman Antiquity. Konferenssin järjesti yhteispohjoismainen Arachne-verkosto, joka on suomalaisten ja ruotsalaisten antiikin sukupuolentutkimuksesta kiinnostuneiden tutkijoiden perustama. Suurin osa osallistujista oli Suomesta ja Ruotsista, mutta mukana oli tutkijoita monista maista aina Pohjois-Amerikkaa ja Australiaa myöten.

Cocktail-tilaisuus Ruotsin Rooman-instituutilla ensimmäisen päivän päätteeksi

Marjatta Nielsenin keynote-esitelmä Suomen Rooman-instituutissa

Konferenssi pidettiin pääosin Ruotsin Rooman-instituutilla, mutta pääsimme käymään myös Suomen Rooman-instituutin väistötiloissa. Konferenssin aikana saimme kuulla esitelmiä muun muassa sukupuoliin liitetyistä ihanteista, naisten asemasta antiikissa, ikääntymisestä, ammateista ja etnisistä identiteeteistä. Itse pidin esitelmän roomalaisten suhtautumisesta häpeällisiin ammatteihin kuten gladiaattoreihin, näyttelijöihin ja prostituoituihin.

Esitelmöimässä, kuva: Iida Huitula

Konferenssin päätyttyä perjantaina lähdin junalla Napoliin, koska olin suunnitellut käyväni tutkimusmatkalla Pompejissa. Halusin nähdä kaksi pitkän restauroinnin jälkeen tänä vuonna yleisölle avattua yksityistaloa, joissa on tutkimukseni kannalta kiinnostavaa materiaalia. Lauantaiaamuna aikaisin olin jo Pompejin porteilla ja kiiruhdin saman tien ennen turistivirtoja ensimmäiseen kohteeseeni eli Vettiusten taloon. Siellä tutkin eroottisia seinämaalauksia ja seinäkirjoituksia, jotka luultavasti liittyvät talossa harjoitettuun prostituutioon. Yhtä avoimen eroottisia maalauksia tunnetaan vain muutamista pompejilaisista yksityistaloista.

Vettiusten talon peristylium-piha

Eroottisin maalauksin koristellussa takahuoneessa
tarjottiin ehkä prostituoitujen palveluita.

Talon ovensuussa on graffito, jossa Eutychis-niminen nainen
mainostaa seksuaalisia palveluitaan.

Hedelmällisyyden jumala Priaposta esittävä maalaus talon sisäänkäynnissä.

Toinen kohteeni oli niin kutsuttu Hopeahäiden talo, joka on yksi suurimpia yksityistaloja Pompejissa. Se on myös yksi harvoja taloja, jonka seinillä yhä on nähtävillä lukuisia seinäkirjoituksia. Monet näistä ovat seksuaalisia herjauksia ja siksi tärkeitä tutkimukseni kannalta. Osan sijainti minulla oli tiedossa, mutta joitain kirjoituksia jouduin etsiskelemään pitkään. Etsinnässä minua auttoivat muutamat hyvin innokkaat museovahdit. Löysimme ainakin pari fallos-piirrosta.

Hopeahäiden talon atrium

Fallos-graffito peristylium-pihan seinällä.
Piirros on vain muutaman senttimetrin levyinen.

Tämän peristylium-pihalle aukeavan huoneen
seinillä on yhä tusinan verran seinäkirjoituksia.

Tässä seinäraapustuksessa jotakuta haukutaan kullinimijäksi (lat. fellator)

Oli hyvin valaisevaa nähdä nämä raapustukset omin silmin niiden alkuperäisessä ympäristössä. Monet niistä oli kirjoitettu suuren peristylium-puutarhan laidalla sijainneen, ehkä ruokasalina käytetyn, huoneen seinille (katso kuvat yllä). Tämä pistää miettimään, kuka ne oli kirjoittanut ja miksi juuri siihen paikkaan. Huonetta tutkiessani moni ohikulkija pysähtyi ihmettelemään työskentelyäni. Muutamien kanssa syntyi keskustelua seinäkirjoituksista. Juttelin muun muassa paikallisen arkeologin ja yhden amerikkalaispariskunnan kanssa.

Forumin kylpylä oli jälleen auki yleisölle.
Kuva kylpylän tepidariumista eli lämpimästä huoneesta.

Monet turistit kiertävät Pompejia oppaiden kanssa, joiden asiantuntemus ei aina ole päätä huimaavaa. Tämän vierailuni aikana kuulin yhden oppaan kertovan asiakkailleen, että varmaan ainakin 10 000 ihmistä kuoli Pompejin tuhossa. Tutkijoiden arviot taitavat liikkua jossain 2000 kuolleen paikkeilla. Toinen opas kertoi Pompejin suuren bordellin seinillä olevan tuhansia graffiteja, mikä ehkä menee dramaattisen liioittelun piikkiin. Bordellista on dokumentoitu hieman yli 120 seinäkirjoitusta. Jouduin korjaamaan myös Hopeahäiden talossa tapaamani arkeologin käsitystä siitä, että ainakin 90 % seinäkirjoituksista olisi ollut rivoja. Vain muutama sata kaikista Pompejista löydetyistä yli 10 000 seinäkirjoituksesta sisältää hävytöntä kielenkäyttöä. Todellisuus on joskus tarua tylsempää.

Pääsin ensimmäistä kertaa kapuamaan yhteen Pompejin muurien torneista.
Kuvan näkymä on etelään kohti forumia.

Ennen matkaani olin anonut lupaa päästä Napolin arkeologisen museon varastoihin tutkimaan sinne säilöön koottuja seinäkirjoituksia. Museosta ei kuitenkaan koskaan vastattu pyyntööni, joten sain keksiä sunnuntaille muuta ohjelmaa. Niinpä lähdin bussilla Napolinlahden länsipäähän Baiaen arkeologiselle alueelle, joka oli roomalaisen eliitin suosima lomakohde. Siellä näin keisariaikaisten kylpylöiden raunioita, joiden joukossa on muun muassa vanhin säilynyt roomalaisaikainen kupoli. Tämän pyöreän ja myöhemmin vedellä täyttyneen huoneen akustiikka oli huikea. Kävin myös arkeologisessa museossa, joka sijaitsee 1400-luvun lopulla rakennetussa linnassa korkealla kukkulalla lahden rannalla.

Baiaen arkeologinen alue, joka käsittää useita rinteeseen rakennettuja kylpylöitä

Kupolilla katettu sali, alun perin luultavasti frigidarium eli kylmä huone.
Sali on myöhemmin täyttynyt vedellä Napolinlahden seismisen toiminnan vuoksi.

Maanantaiaamuna palasin junalla Roomaan, jossa ehdin viettää muutaman tunnin kaupungilla kierrellen. Illalla lensin takaisin Suomeen tyytyväisenä antoisan konferenssi- ja tutkimusmatkan jälkeen.

Lue lisää

Pako Pompejista -näyttely Merikeskus Vellamossa

Kävimme reilu kuukausi sitten Kotkassa katsomassa Merikeskus Vellamon Pako Pompejista -näyttelyä, joka oli auki huhtikuun alusta syyskuun loppuun. Järjestimme museoretken yhdessä Turun klassillisen yhdistyksen Paideian, Palladion ry:n ja Turun klassillisen lukion opiskelijoiden kanssa. Tässä lyhyt raportti retkestä.

Pako Pompejista -näyttely

Lähdimme aamutuimaan bussilla Turusta ja saavuimme puolen päivän aikaan Kotkaan. Meille oli varattu kaksi opastettua kierrosta näyttelyyn, ensimmäinen lukiolaisille ja toinen muulle ryhmälle. Omaa opastustamme odotellessa tutustuimme Vellamon muihin näyttelyihin, jotka nekin ovat näkemisen arvoisia.

Merikeskus Vellamo

Opastus oli asiallinen ja hyvä, mutta ei tuonut kovin paljon lisää siihen, mitä näyttelystä muutenkin sai selville esineiden, näyttelytekstien ja muun materiaalin kautta. Opas myös vaikutti hieman hermostuneelta, kun oli kuullut, että joukossa on Pompeji-tutkija. Yritin olla kannustava ja korjasin vain siinä kohtaa, kun opas esitteli Pompejin vainajien kipsivaloksia ja väitti, että nämä olisivat jääneet laavan alle.

Opastettu kierros

Näyttely oli mielestäni onnistunut kokonaisuus, monipuolinen ja hyvin toteutettu. Näyttelykokoelma koostui pääasiassa aidoista esineistä, joita oli tuotu Italiasta Suomeen. Mukana oli muun muassa veistoksia, seinämaalauksia, piirtokirjoituksia, arkisia esineitä ja koruja. Valikoimaa oli täydennetty myös suomalaisten museokokoelmien Pompejista peräisin olevilla esineillä, jotka taitavat harvoin olla esillä.

Ehkä antiikin Puteolin (nyk. Pozzuoli) satamaa kuvaava fresko.

Dionysosta esittävä veistos.

Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin
kuuluva pompejilainen fallos-amuletti

Laadukkaat ja selkeät infotekstit oli kirjoitettu kolmella kielellä, enkä löytänyt niistä merkittäviä virheitä. Museoteksteissä tuotiin esiin myös viimeaikaista tieteellistä keskustelua esimerkiksi Pompejin tuhon ajankohdasta, eli tapahtuiko Vesuviuksen vuoden 79 purkaus elokuussa vai lokakuussa. Tämä kysymys jätettiin avoimeksi.

Näyttelyssä hyödynnettiin oivallisesti erilaisia multimediaelementtejä. Näyttelyn alussa kuvattiin videoinstallaation avulla Vesuviuksen purkausta ja sitä, miten antiikin ihmiset tällaisia vulkaanisia ilmiöitä tulkitsivat.

Vesuviuksen vuoden 79 purkausta kuvaava videoinstallaatio.

Videomateriaalin avulla esiteltiin meriarkeologista hanketta, jossa nostettiin Välimerestä roomalaisten sotalaivojen pronssisia puskureita. Yhdellä seinälle heijastetulla videolla kierrettiin 3D-mallinnetun pompejilaisen yksityistalon sisällä, ja toinen video esitteli värikkäitä pompejilaisia seinämaalauksia, joita muuten olisi ollut vaikea tuoda näyttelyyn.

3D-malli niin kutsutusta Caecilius Jucunduksen talosta Pompejissa.

Kiinnostava tapa esitellä Pompejin ja Herculaneumin rakennuksia oli lattialla makaava videopaneeli, jossa näytettiin kaupunkien kartoilta rakennusten sijainteja samaan aikaan, kun seinälle heijastettiin kuvia näistä rakennuksista. Mukana oli myös suomalaisen Carine Fabritiuksen toteuttama virtuaalinen teatterinaamio, joka jäljitteli katsojan kasvojen liikkeitä ja ilmeitä.

Virtuaalinen Pompejin kartta.

Pompejilaista naamiota esittävä virtuaalifiltteri.
Filtteriä voi kokeilla Vellamon Instagram-profiilissa avaamalla
kolmella tähdellä merkitty välilehti, josta filtteri löytyy.
Huom! Toimii vain mobiilisovelluksessa.

Pientä kritisoitavaakin löytyi. Esineiden esillepano ei aina ollut kovin selkeä. Esimerkiksi Napolinlahdesta nostettuja esineitä oli koottu yhteen suureen vitriiniin ja niitä kuvailtiin hyvin suurpiirteisesti. Esineitä ei ollut numeroitu, joten tavalliselle museokävijälle saattoi jäädä epäselväksi, mikä niistä oli ankkurin osa, punnus tai viinileili.

Napolinlahdesta löydettyjä esineitä.

Kytkös merenkulkuun jäi myös aika ohueksi, vaikka näyttelyssä tuotiin kyllä esille Rooman laivaston roolia pelastusoperaatioissa Vesuviuksen purkauksen aikana ja merenkulun roolia Pompejin alueen asukkaiden arjessa. Esillä oli merimiesten elämästä kertovia piirtokirjoituksia, kaupankäyntiin liittyvää esineistöä ja roomalaisen kauppa-aluksen pienoismalli.

Roomalainen horeia-kauppa-alus 1/5 koossa.

Olisin toivonut näkeväni näyttelyssä pompejilaisia seinäkirjoituksia, mutta niitä ei tällä kertaa ollut otettu mukaan. Yksi sentään oli sisällytetty pompejilaista yksityistaloa kuvaavan 3D-mallin seinälle. Sen verran huolella malli oli tehty, että tuo graffito oli käsittääkseni suunnilleen oikeassa paikassakin.

Seinäkirjoitus: Voikoon hyvin se, joka rakastaa;
tuhoutukoon se, joka ei osaa rakastaa!
Kahdesti tuhoutukoon se, joka kieltää rakastamasta.
(Käännös: Ari Saastamoinen)

Näyttely oli näkemisen arvoinen ja toi hienosti esille Pompejin asukkaiden arkea ja sen, miten tämä arki päättyi äkisti valtavaan luonnonkatastrofiin. Saimme viettää mukavan lauantaipäivän Pompejin parissa, mikä on harvinaista herkkua Suomessa.

Lue lisää

Runoja Pompejin seinäkirjoituksissa

Pompejin seinäkirjoitusten joukossa on säilynyt paljon runomuotoisia kirjoituksia. Monet runoista ovat suoria lainauksia roomalaisilta kirjailijoilta kuten Vergiliukselta, mutta osa vaikuttaa olevan kirjoittajien omia hengentuotteita. Joukossa on useita lähes lentäviksi lauseiksi muodostuneita säkeitä, jotka toistuvat usein Pompejin seinillä ja muualla Rooman valtakunnassa.

Keskeinen piirre antiikin runoissa oli runomitta. Suurin osa Pompejin runoista on kirjoitettu elegiseen tai jambiseen mittaan, mutta muitakin runomittoja käytettiin. Pompejin seinäkirjoituksissa runomitat ovat joskus ontuvia tai vaillinaisia, ja eräiden seinäkirjoitusten kohdalla on epäselvää, onko kirjoitus runomitassa.

CIL IV = Corpus inscriptionum Latinarum, vol. 4, Berlin, 1871–.

CIL IV 1227
Venimus huc cupidi multo magis hire (cupimus)     ut liceat nostros visere Roma Lares.	Tulimme tänne halukkaasti, paljon mieluummin lähteä (haluamme), jotta saisimme käydä katsomassa meidän kotejamme, Roomaa.
Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 141. Tämä runo toistuu eri muodoissa sekä Pompejissa että muualla. Pompejissa esim. CIL IV 2995, 6697, 8231a, 8891, 9849, 10065a; Herculaneum: CIL IV 10640; Narbonne: AE 1997, 1068.
CIL IV 1516
hic ego nu[nc f]utui formosa(m) fo[r]ma puella(m)     laudata(m) a multis set lutus intus {e}erat	Täällä minä juuri nussin kaunisvartaloista tyttöä. Monet häntä kehuivat, mutta sisältä oli paskainen.
Eleginen distikon. Oma käännökseni. Graffiton alku toistuu graffitossa CIL IV 1517.
CIL IV 1520
Candida me docuit nigras odisse puellas. Odero se potero, se non invitus amabo.       Scripsit Venus Fisica Pompeiana.	Blondi opetti minut vihaamaan tummia tyttöjä. Vihaan jos pystyn; jos en, niin rakastan vastentahtoisesti. Tämän kirjoitti Venus Fisica Pompeiana.
Kaksi heksametrisäettä. Oma käännökseni. Graffito tai sen alku toistuu esim. graffitoissa CIL IV 1526, 1528, 9847. Runo on yhdistelmä ja muunnelma Propertiuksen ja Ovidiuksen säkeistä: donec me docuit castas odisse puellas (Prop. 1,1,5); odero, si potero; si non, invitus amabo (Ovid. Am. 3,11,35–36).
CIL IV 1595
[Ser]pentis lusus si qui sibi foter notavit,     Sepumius iuvenis quos fac(i)t ingenio, spectator scaenae sive es studiosus e[q]orum:     sic habeas [lanc]es se[mp]er ubiq[ue p]a[res]	Jos joku ehkä huomasi käärmeen leikit, jotka teki nuori Sepumius nokkelasti, olipa näytönnön katselija tai hevosharrastaja, arvostelkoon aina ja kaikkialla näin tasapuolisesti.
Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 106. Graffito oli piirretty kiemurtelevan käärmeen muotoon. Katso kuva.
CIL IV 1820
Chie opto tibi ut refricent se ficus tuae ut peius ustulentur quam ustulatae sunt	Chius, toivon, että peräpukamasi hiertyvät, jotta niitä kirvelisi pahemmin kuin niitä on kirvellyt!
Jambinen senaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 84.
CIL IV 1830
Futuitur cunnus pilossus multo melius [qu]am glaber, ea[d]em continet vaporem et eadem v[ell]it mentulam	Paljon parempi on nussia karvaista pillua kuin karvatonta: se pitää sisällään lämmön, ja kutittaa kyrpää!
Trokeinen septenaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 50.
CIL IV 1882
accensum qui pedicat urit mentulam	Kyrpänsä polttaa se, joka nai palomiestä perseeseen.
Jambinen senaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 86. Sana accensus voi olla erisnimi Accensus, tai se voi tarkoittaa roomalaisen virkamiehen apulaista tai tulehduksesta kärsivää ihmistä. Graffiton vitsi luultavasti perustuu tähän monimerkityksisyyteen.
CIL IV 1884
qui verpam vissit quid cenasse illum putes	Joka pieraisee kyrvän, mitä luulet hänen syöneen illalliseksi?
Jambinen senaari. Oma käännökseni. Verbin vissit on usein oletettu tarkoittavan samaa kuin visit 'vieraili', kuten Saastamoisen (2020, 86) käännöksessä "Mitä luulisit saaneen illalliseksi sen, joka kävi kylässä mulkun luona?". Verbi vissire kuitenkin tarkoittaa pieraisemista (kts. Adams 1982, 249).
CIL IV 1939
[[- - -]] fu{e}ere quondam `Virei ́ opulentissumi non ideo tenuerunt in manu sceptrum pro mutunio itidem quod tu factitas cottidie in manu penem tenes	Pompejissa asuivat muinoin erittäin äveriäät Vibiukset. Eivät he silti pitäneet kädessään valtikkaa vaan kullinpäätä, kuten sinä teet tavan takaa joka päivä penistäsi kädessäsi pitäen.
Trokeinen septenaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 86. Alusta puuttuu sana, jonka täydennykseksi on ehdotettu mm. Romai (CIL IV, ad loc.) ja Pum[pei]s (Varone 2002). Graffitossa mainittu suku on aiemmin luettu Vibei 'Vibiukset', mutta Antonio Varonen ja Heikki Solinin mukaan se pitäisi lukea Virei 'Viriukset' (CIL IV addenda, s. 1717).
CIL IV 2360
amat qui scribet pedicatur qui leget qui opscultat prurit paticus est qui praeterit ursi me comedant et ego verpa(m?) qui lego	Se joka kirjoittaa, rakastaa; sitä joka lukee, pannaan perseeseen; se joka kuuntelee, on kiimainen; perseeseen ottaa se, joka kulkee ohi; minut karhut ahmikoot; ja minä joka luen, olen kyrpä.
Jambinen senaari. Käännös: Saastamoinen 2020, 88. Loppuosa voidaan tulkita myös et ego verpa(m) qui lego 'minä (ahmin) kyrvän, joka luen'. Suunnilleen sama teksti toistuu graffitossa CIL IV 4008.
CIL IV 2416
Miccio ciocio [t]u [t]uo patri cacanti confregisti peram. // Miccionis statum cosiderate	Miccio-cio-cio, isäsi paskantaessa sinä pöllit hänen laukkunsa. – Miettikää Miccion tilaa!
Alkuosa on trokeinen dimetri. Käännös: Saastamoinen 2020, 89.
CIL IV 2487
Admiror te pariens non cecidisse qui tot scriptorum taedia sustineas	Ihailen sinua, seinä: et ole sortunut maahan vaikka niin paljon kirjoittajien törkyä kannat.
Yksi versio tunnetusta säkeestä, joka yleensä on elegisen distikonin muodossa. Tässä runomitta ontuu pahasti. Toistuu mm. graffitoissa 1904 ja 2461. Käännös: Saastamoinen 2020, 90.
CIL IV 3948
talia te fallant utinam medacia copo     tu vedes acuam et bibes ipse merum	Majatalon isäntä, kunpa tuollaiset valheet osuisivat sinun kohdallesi: myyt muille vettä, mutta juot itse laimentamatonta viiniä.
Eleginen distikon. Oma käännökseni.
CIL IV 4091
Quisquis amat valeat pereat qui nescit amare.     Bis tanto pereat quisquis amare vetat.	Voikoon hyvin se, joka rakastaa; tuhoutukoon se, joka ei osaa rakastaa! Kahdesti tuhoutukoon se, joka kieltää rakastamasta.
Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 59. Toistuu Pompejissa eri muodoissa mm. graffitoissa CIL IV 1173, 3199, 5272, 9130 ja 9202. Löytynyt myös Roomasta.
CIL IV 4235
Barbara barbaribus barbarant barbara barbis	–
Heksametri. Nonsense-runo, jota on mahdoton kääntää.
CIL IV 4832
[A]rma virumque cano Troia(e) qui primus ab oris	Aseista ja miehestä laulan, Troijan rannikolta kuka ensimmäisenä.
Daktyylinen heksametri. Käännös: Saastamoinen 2020, 60. Vergiliuksen Aeneis-eepoksen alku toistuu useita kertoja Pomepejin seinillä. Vertaa myös graffitoon CIL IV 9131 (alla), joka parodioi tätä säettä.
CIL IV 4957
Miximus in lecto fateor peccavimus hospes,     si dices quare, nulla matella fuit.	Kusimme sänkyyn, isäntä. Tunnustan, teimme väärin. Jos kysyt miksi, ei ollut pottaa.
Eleginen distikon. Oma käännökseni. Kirjoitettu lähelle ovea VIII 6,7. Kyseinen talo toimi ehkä majatalona.
CIL IV 4966
[quid f]it? vi me, oculei, posquam deducxstis in ignem      [no]n ob vim vestreis largificatis geneis. [porr]o non possunt lacrumae restinguere flamam,      [hae]c os incendunt tabificantque animum.	Mitä tapahtuu? Silmät, syöstyänne minut tuleen, miksi kastatte poskenne kyyneliin? Eivät kyyneleet sammuta liekkiä palaneelta, häneltä ne kuumentavat kasvot ja riuduttavat sielun.
Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 61. Graffiton lopussa lukee Tiburtinus epoese 'Tiburtinus kirjoitti (tämän)'. Saman Tiburtinuksen kirjoittamiksi oletetaan myös samasta paikasta löytyneet runot CIL IV 4967–4973.
CIL IV 5296
O utinam liceat collo complexa tenere     braciola et teneris oscula ferre label- lis. I nunc ventis tua gaudia pupula crede.    Crede mihi levis est natura virorum. Saepe ego cu(m) media vigilare(m) perdita nocte     haec mecum medita(n)s: multos Fortuna quos supstulit alte, hos modo proiectos subito     praecipitesque premit. Sic Venus ut subito co(n)iunxit corpora amantum dividit lux et se AAREES quid AAM	Voi, kunpa saisin hennot käsivarteni kaulaasi kietoa ja hennoille huulillesi suudelmia painaa! – Mene nyt pikku kultani, usko ilosi tuulten huomaan! Usko minua: kevytmielinen on miesten luonne. Kun rakkauden pauloissa valvon keskiyöllä, usein minä mietin tätä mielessäni: monet, jotka onnetar on kohottanut korkealle, ne se vain äkkiä paiskaa luotaan nurin niskoin maahan. Kuten Venus äkkiä yhdisti rakastavaisten ruumiit, siten päivä ne erottaa, ja SE ++++++ mitä ++M.
Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 65. Todennäköisesti naisen runo toiselle naiselle (Milnor 2014, 191–224). Katso kuva.
CIL IV 7065
aedilem Proculam [[CR]] cunctorum turba probavit     hoc pudor ingenuus postulat et pietas	Procula hyväksyttiin koko joukon tuella ediiliksi. Tätä synnynnäinen siveys ja velvollisuudentunto vaativat.
Eleginen distikon. Oma käännökseni. Procula on naisen nimi, mikä tekee graffiton sisällöstä erikoisen, sillä naisilla ei ollut pääsyä julkisiin virkoihin. On ehdotettu, että kyseessä olisi miehen nimestä Proculus väännetty feminiininen pilkkanimi. Pompejista tunnetaan useita Proculuksia, jotka toimivat julkisissa viroissa tai pyrkivät niihin.
CIL IV 8899
Hospes ad huc tumuli ni meias ossa prec[antur]    nam si vis (h)uic gratior esse, caca.     Urticae monumenta vides: discede cacator.    Non est hic tutum culu(m) aperire tibi.	Luut pyytävät, oi vieras, ettet pissaa tämän haudan päälle. Jos haluat olla kohteliaampi sille, kakkaa. Urtican monumentteja katselet; häivy kakkaaja. Täällä ei ole sinun turvallista aukoa peräpäätäsi.
Eleginen distikon. Oma käännökseni. Urtica = ohdake, luultavasti pilkkanimi.
CIL IV 9131
Fullones ululamque cano, non arma virumque	Pyykkäreistä ja pöllöstä laulan, en aseista ja miehestä.
Daktyylinen heksametri. Käännös: Saastamoinen 2020, 73. Tämä säe parodioi Vergiliuksen Aeneis-eepoksen ensimmäistä säettä (vrt. CIL IV 4832 yllä).
CIL IV 9246
[H]ic ego cum domina resoluto clune [p]er[e]gi,     [- - -]d versu scribere [tu]r[p]e fuit	Täällä minä löyhäpeppuisen emännän kanssa vietin yön, mutta oli rumaa laatia siitä säkeet.
Eleginen distikon. Käännös: Saastamoinen 2020, 74.

Lähteet:

Adams 1982 = J. N. Adams, The Latin Sexual Vocabulary, London: Duckworth.

Milnor 2014 = K. Milnor, Graffiti and the Literary Landscape in Roman Pompeii, Oxford: Oxford University Press.

Saastamoinen 2020 = A. Saastamoinen, Räävitöntä! Pompejilaisia graffiteja, Helsinki: Gaudeamus.

Varone 2002 = A. Varone, Erotica Pompeiana : Love Inscriptions on the Walls of Pompeii (Studia archaeologica 116), Roma: ”L’Erma” di Bretschneider.

AE = L'Année épigraphique

Lue lisää

Herjauksia Pompejin seinäkirjoituksissa

Pompejista on löydetty yli kymmenen tuhatta seinäkirjoitusta, joita on tehty muun muassa maalaamalla (dipinto), seinälaastiin kaivertamalla (graffito) ja hiilellä tai liidulla piirtäen. Näiden seinäkirjoitusten joukossa on muutama sata kirjoitusta, jotka voidaan tulkita herjauksiksi kuten kuvassa näkyvä Leporis fellas eli Leporis, imet kullia. Olen koonnut alla olevaan listaan esimerkkejä Pompejin herjauksista. Kaikki käännökset ovat omiani.

Lisää tietoa löytyy pro gradu -tutkielmastani Imanis metula es – herjaukset Pompejin seinäkirjoituksissa, Twitteristä aihetunnisteella #RoomalainenHerjaus, ja tästä blogista tunnisteilla herjaukset ja Pompeji.

NB: Latinan sana cinaedus on monimerkityksinen ja vaikea kääntää. Herjauksissa sillä viitataan yleensä penetraation kohteeksi alistuvaan mieheen tai miespuoliseen prostituoituun. Tällaisten miesten ajateltiin olevan perverssejä, naismaisia ja muutenkin paheellisia. Kaikki näitä merkityksiä on mahdotonta tuoda esille käännöksissä. Käytän suomeksi ilmausta hintti.

CIL IV = Corpus inscriptionum Latinarum, vol. 4, Berlin, 1871–.

CIL IV 763
Asbestus cunnum linges	Asbestus, nuolet pillua.
Kylpylän sisällä (VII 1,8), kirjoitettu liidulla
CIL IV 1253
Iustus Lemnio felatore[i?] sal(utem)	Iustus tervehtii Lemniusta, kullinimijää.
Ulkoseinällä (VI 8,3–4), graffito
CIL IV 1388a
Timele extaliosa	Thymelellä on iso perse.
Ulkoseinällä (VI 11,15–16), graffito
CIL IV 1391
Veneria Maximo mentla(m) exmuccaut per vindemiam tota(m) et relinque(t) putr(em) ventre(m) mucei os plenu(m)	Veneria nuoli puhtaaksi Maximuksen kullin koko viininkorjuun ajan ja jättää vatsansa saastaiseksi ja suunsa täyteen limaa.
Ulkoseinällä (VI 11,16), graffito
CIL IV 1516
hic ego nu[nc f]utui formosa(m) fo[r]ma puella(m) laudata(m) a multis set lutus intus {e}erat	Täällä minä juuri nussin kaunisvartaloista tyttöä. Monet häntä ylistivät, mutta hänen sisällään oli likaa.
Ulkoseinällä (VI 14,43), graffito. Sama alkuosa toistuu graffitossa 1517. Runomitta: eleginen distikon.
CIL IV 1772
Secundus Cararii cinedus	Secundus, Carariuksen orja, on hintti.
Ulkoseinällä (VII 7,32, Apollon temppeli), graffito
CIL IV 1816
Epaphra glaber es	Epaphras, olet karvaton!
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 1820
Chie opto tibi ut refricent se ficus tuae ut peius ustulentur quam ustulatae sunt	Chius, toivon että peräpukamasi hankaavat toisiaan vasten niin, että ne tulehtuvat pahemmin kuin aiemmin.
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 1825
Cosmus Equitiaes magnus cinaedus et fellator est suris apertis	Cosmus Equitian orja on suuri hintti ja kullinimijä jalat levällään.
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 1826
Phileros spado	Phileros on munaton.
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito. Graffiton alapuolelle oli piirretty mies, jolla on valtavan suuri penis. Kuva ja lisätietoja Twitterissä.
CIL IV 1850
Phoebus felat	Phoebus imee kullia.
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito
CIL IV 1881
Virgula Tertio suo indecens es	Virgula Tertiukselleen: olet hävytön.
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito
CIL IV 1884
qui verpam vissit, quid cenasse eum putes	Joka ulostaa kyrvän, mitä luulet hänen syöneen ateriaksi?
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 1948
Lucilla ex corpore lucrum faciebat	Lucilla hankki tienestiä ruumiillaan.
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito
CIL IV 1949
Oppi emboliari fur furuncule	Oppius, senkin narri, varas, pieni näpistelijä.
Basilikan sisällä (VIII 1,1), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 2254
ratio mi cum ponis Batacare te pidicaro	Kun suoritat minulle maksun, Batacarus, panen sinua perseeseen.
Ilotalon sisällä (VII 12,18), graffito. Kirjoituksen yhteydessä on fallosta esittävä piirros.
CIL IV 2275
Fortunata fellat	Fortunata imee kullia.
Ilotalon sisällä (VII 12,18), graffito
CIL IV 2288
Synethus Faustillam futuit obiqe rite	Synethus pani Faustillaa kunnolla kaikkialla.
Ilotalon sisällä (VII 12,18), graffito
CIL IV 2375
Ampliate Icarus te pedicat Salvius scripsit	Ampliatus, Icarus panee sinua perseeseen. Salvius kirjoitti (tämän).
Yksityistalon sisällä (I 4,5), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 2400
Satur noli cunnum lingere extra porta(m) set intra porta(m) rogat te Arpogra ut sibi lingas mentula(m) at fellator quid	Satyr, älä nuole vittua portin ulkopuolella vaan sisäpuolella. Harpocras pyytää, että imisit hänen kulliaan. Ja kullinimijä mitä…
Yksityistalon sisällä (IX 1,22), graffito
CIL IV 2420
Astus hic pedicatur	Astusta pannaan täällä perseeseen.
Teatterin käytävässä (VIII 7,20), graffito
CIL IV 3103
Verecundus [- - -] mentla(m) ling(it)	Verecundus nuolee kullia.
Ulkoseinällä (VII 3,27–28), graffito
CIL IV 3146
Secundus hicacat hi[- - -]at hic cacat	Secundus kakka täällä, kakkaa täällä, kakkaa täällä.
Yksityistalon sisällä (VII 2,3), graffito
CIL IV 3925
Saturnine cunnum lingere noli	Saturninus, älä nuole pillua.
Ulkoseinällä (I 2,19), graffito
CIL IV 3990
L(ucius) Statius ((mulieris)) l(ibertus) Philadelpus fur est	Lucius Statius Philadelphus, naisen vapautettu orja, on varas.
Yksityistalon sisällä (I 3,3), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 4001
Glyco halicaria	Glyco on myllyhuora.
Leipomon sisällä (IX 3,5), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 4185
Sabina felas no(n) belle faces	Sabina imet kullia, et tee kivasti/et tee sitä hyvin.
Yksityistalon sisällä (V 2,i), graffito
CIL IV 4192
Ecidia fellatrix	Ecidia on kullinimijä.
Yksityistalon sisällä (V 2,i), graffito
CIL IV 4206
Helene cina(ede) vetusc(ule)	Helenus, senkin vanha hintti.
Yksityistalon sisällä (V 2,i), graffito
CIL IV 4264
Iucundus cunum lingit Rusticae	Iucundus nuolee Rustican pillua.
Ulkoseinällä (V 2,a–b), graffito
CIL IV 4533
G(aius) Hadius Ventrio eques natus Romanus inter beta(m) et brassica(m)	Gaius Adius Ventrio, ritari, oli syntynyt roomalaiseksi punajuuren ja kaalin välissä.
Yksityistalon sisällä (VI 14,37), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 4699
Isidorus verna Putiolanus cunnuliggeter geter	Isidorus, kotisyntyinen orja Puteolista, on pillunnuolija.
Ulkoseinällä (VI 15,26), graffito
CIL IV 4765
Aephebe ardalio es	Ephebus, olet sähläri.
Yksityistalon sisällä (VII 7,5), graffito
CIL IV 4954
Fortunate linge culu[m]	Fortunatus, nuole persettä.
Ulkoseinällä (VIII 6,6–7), graffito
CIL IV 4957
miximus in lecto fateor peccavimus hospes si dices quare nulla matella fuit	Pissasimme sänkyyn, tunnustan, teimme väärin, oi majatalon isäntä. Jos kysyt, miksi: ei ollut pottaa.
Ulkoseinällä (VIII 6,7), graffito, runomitta eleginen distikon. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 5110
Eracla fur	Heracla on varas.
Yksityistalon sisällä (IX 5,18), graffito
CIL IV 5148
Romulus cal'v'os	Romulus on kaunis kalju.
Ulkoseinällä (IX 5,19), graffito. Alun perin seinällä luki calos 'kaunis', mutta joku on myöhemmin lisännyt sanaan v-kirjaimen, jolloin merkitys on muuttunut muotoon calvos eli calvus 'kalju'.
CIL IV 5244
Marthae hoc trichilinium est nam in trichilino cacat	Tämä on Marthan ruokasali, sillä hän kakkaa tässä ruokasalissa.
Yksityistalon sisällä (IX 8,6), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 5263
Lenas cunnulingus	Lenas on pillunnuolija.
Yksityistalon sisällä (IX 9,12.13), graffito
CIL IV 5278
ling[- - -] mentula(m) Ptolomaeus	Nuole kullia, Ptolemaeus.
Yksityistalon sisällä (IX 9,12.13), graffito. Kirjoituksen yhteydessä on fallosta esittävä piirros.
CIL IV 7089
imanis metula es	Oot valtava mulkku.
Ulkoseinällä (V 7,7), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 8322k
Somene nequ(am)	Somene on kelvoton.
Yksityistalon sisällä (I 10,4), graffito
CIL IV 8698
Vettius cu[n]num liget Optatus	Vettius nuolee pillua, Optatus (kirjoitti?)
Palestran pylväässä (II 7,1–10), graffito
CIL IV 8715b
Iucu(n)dus male cala(t)	Iucundus panee huonosti.
Palestran pylväässä (II 7,1–10), graffito
CIL IV 8805
VII idus sep[tem]bres Q(uintus) Postumius rogavit (ut?) A(ulum) Attium pedicarim	Seitsemäntenä päivänä ennen syyskuun idusta (7.9.) Quintus Postumius pyysi, että panisin Aulus Attiusta perseeseen.
Palestran pylväässä (II 7,1–10), graffito
CIL IV 8841
Martialis fellas Proculum	Martialis, imet Proculuksen kullia.
Ulkoseinällä (III 3,6), graffito
CIL IV 8898
Tiopilus canis cunnu(m) lingere noli puellis in muro	Theophilus, senkin koira, älä nuole tyttöjen vittuja muurin varjossa.
Ulkoseinällä (III 5,3), graffito. Lue lisää Twitteristä.
CIL IV 9027
Secundus felator rarus	Secundus on harvinaislaatuinen kullinimijä.
Yksityistalon sisällä (VII 6,28), graffito
CIL IV 9945
Erotaria vetula selotia	Erotarin, senkin kateellinen vanha ämmä.
Porta Noceran nekropoli, haudan nro 6 (= 4EN) ulkoseinässä, dipinto, selotia = zelotypa (?)
CIL IV 9228
Secundilla felatrix	Secundilla on kullinimijä
Villa dei Misterin atriumin seinällä, graffito
CIL IV 10004
Eupla laxa landicosa	Euplialla on löysä vittu ja iso klitoris.
Yksityistalon sisällä (I 9,5), graffito
CIL IV 10041d
Piramo cotttdie linguo	Nuolen joka päivä Pyramuksen kullia.
Yksityistalon sisällä (I 11,14), graffito
CIL IV 10093c
Brutus canis est	Brutus on koira.
Yksityistalon sisäänkäynnissä (II 1,10), graffito
CIL IV 10150
[cum] de[c]oxisti octies tibi superat ut (h)abeas sedecies coponium fecisti cretaria fecisti salsamentaria fecisti pistorium fecisti agricola fuisti aere minutaria fecisti propola fuisti laguncularia nunc facis si cunnu(m) linxse{e}ris consummaris omnia	Olet mennyt vararikkoon kahdeksan kertaa, mutta kykenet vielä kuuteentoista. Olet toiminut majatalonpitäjänä, valmistanut keramiikkaa, työskennellyt kalakauppiaana, leipurina, ja maanviljelijänä, valmistanut pronssiesineitä, toiminut kauppiaana. Nyt valmistat purkkeja. Jos nuolisit vittua, olisit kokeillut kaikkea.
Ulkoseinällä (II 4,10), graffito, kirjoitettu kokonaan yhdelle riville. Lue lisää Twitteristä.
Julkaisematon
Leporis felas	Leporis, imet kullia.
Yksityistalon ovensuussa (V 3, Casa del Giardino), graffito. Lue lisää Twitteristä.
Julkaisematon
Nicia cinede cacator.	Nicia, senkin paskaperse hintti.
Puodin sisällä (V 3, thermopolium), graffito. Lue lisää Twitteristä.

Lue lisää