Näytetään tekstit, joissa on tunniste julkaiseminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste julkaiseminen. Näytä kaikki tekstit

29.3.2026

Tietokirjan toimittaminen: uuden opettelua ja yllätyksiä

Viime syksynä julkaistiin Gaius Julius Caesarista kertova tietokirja, jonka toimitin yhdessä Maria Jokelan kanssa. Tämä oli ensimmäinen kokemukseni tietokirjan toimittamisesta – tarkemmin sanottuna minkäänlaisesta toimittamisesta. Minulla oli jonkinlainen käsitys toimittajan roolista, mutta opin paljon uutta hankkeen aikana, ja monenlaisia yllätyksiäkin sattui matkan varrelle. En esimerkiksi voinut kuvitella olevani myöhemmin vastaanottamassa tietokirjapalkintoa tästä kirjasta.

Kirjan julkaisua juhlittiin moneen otteeseen viime syksynä

Idea tietokirjasta syntyi Turun yliopiston klassillisten kielten oppiaineen piirissä, kun keväällä 2023 suunnittelimme Caesaria käsittelevää Julius noster -seminaaria seuraavaksi syksyksi. Seminaarin esitelmien aiheet tuntuivat oivilta tietokirjan luvuilta. Minä ja Maria tartuimme ideaan ja aloimme hahmotella kirjaa. Kesän aikana kutsuimme mukaan lisää kirjoittajia ja loppukesästä lähestyimme tiedekirjakustantamo Gaudeamusta, joka heti tarttui kirjaideaamme. Sen jälkeen projekti etenikin hyvässä tahdissa, ja kirja julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin sopivasti syksyn 2025 kirjamessuille.

Esitelmäni Julius noster -seminaarissa syyskuussa 2023

Tiesin, että toimittajan tehtäviin kuuluu pitää hankkeen langat käsissään ja toimia yhteyshenkilönä sekä kustantajan että kirjoittajien suuntaan. Toimittaja on päävastuussa siitä, että kirjan lopputulos on toivotun kaltainen niin kirjan tekstin, rakenteen kuin ulkoasunkin osalta. Etenkin laajalle yleisölle suunnatun tietokirjan kohdalla tärkeää on sujuva ja yhtenäinen kokonaisuus ja kohdeyleisölle sopiva kirjoitustyyli. Tämä edellyttää, että toimittaja lukee ja kommentoi muiden kirjoittamia lukuja projektin aikana. Onneksi sain jakaa tämän toimitustyön kollegani Marian kanssa. Yhteistyömme toimi alusta alkaen saumattomasti.

Minä ja Maria istuimme usein laitoksen kahvihuoneessa
tai kokoustiloissa työstämässä kirjaa. Tässä laadimme
kirjaehdotusta kustantajalle elokuussa 2023.

Yksi selvä haaste oli kirjan laaja kirjoittajakunta. Meitä oli yhteensä 16 kirjoittajaa, ja kaikkien kanssa piti sopia lukujen sisällöistä, työvaiheista ja aikatauluista sekä työstää kutakin lukua. Minä ja Maria luimme ja kommentoimme lukuja muutamaan otteeseen projektin eri vaiheissa. Tämän lisäksi kokoonnuimme syyskuussa 2024 kirjoittajien kanssa Turun yliopistolle keskustelemaan kirjasta ja kirjan luvuista. Joidenkin lukujen kohdalla toimiva rakenne ja sisältö syntyivät helposti, kun taas toisia lukuja piti työstää enemmän. Tekemistä riitti siinäkin, että luvuista karsittiin päällekkäisyyksiä ja toistoa. Vaikka välillä saimme muistutella deadlineista, työ eteni hyvin aikataulussa. Kirjan käsikirjoitus lähetettiin kustantajalle vertaisarviointia varten joulun alla 2024.

Kirjan kirjoittajia Turun yliopistolla syyskuussa 2024.
Osa kirjoittajista osallistui työpajaan etänä. Kuva: Jaana Vaahtera

Se ei tullut yllätyksenä, että kirjan kokonaisrakenne muuttui projektin aikana huomattavasti. Hahmottelimme luvut alun perin neljään temaattiseen kokonaisuuteen. Toinen kirjan vertaisarvioijista kuitenkin ehdotti muutoksia, joiden myötä useiden lukujen paikka kirjassa vaihtui, ja luvut jaettiin kolmeen teemaan, jotka käsittelevät Caesarin elämää, kirjoituksia ja jälkivaikutusta. Rakenteesta tuli paljon johdonmukaisempi ja toimivampi näiden muutosten ansiosta. Vertaisarvioijien palautteen perusteella myös kirjoitimme johdannon lähes kokonaan uudestaan ja lisäsimme kirjaan epilogin.

Eniten uutta opin juuri hankeen loppupään vaiheista eli vertaisarvioinnista ja kirjan työstämisestä julkaisukuntoon kustannustoimittajan kanssa. Tiesin, mitä vertaisarviointi tarkoittaa, mutta näin nyt ensi kertaa, miten arviointi käytännössä toteutetaan ja miten se vaikuttaa kirjan tekstiin ja rakenteeseen. Toimittajina meidän tehtävä oli välittää palaute kirjoittajille ja koota myöhemmin kustantajalle yhteenveto tehdyistä muutoksista.

Kirjaa tehdessä kului monta kuppia teetä, useimmiten
tästä Shakespearen herjauksin koristellusta mukista nautittuna

Vasta vertaisarvioinnin jälkeen keväällä 2025 meille nimettiin kustannustoimittaja. Siihen asti kaikki yhteydenpito oli tapahtunut kustannusjohtaja Leena Kaakisen kanssa. Ennen tätä hanketta kuvittelin kustannustoimittajan olevan osa prosessia jo paljon aiemmin. Näin jälkeenpäin ajateltuna on kuitenkin ymmärrettävää, että kirjoittajat vastaavat tekstistä itse siihen asti, kunnes kirja on läpäissyt arvioinnin ja hyväksytty julkaistavaksi. Myös lopullinen kustannussopimus allekirjoitettiin arvioinnin jälkeen maaliskuussa 2025.

Malja kustannussopimuksen kunniaksi 14.3. eli maaliskuun iduksen aattona!

Loppukeväästä kirjan käsikirjoitusta alettiin hioa julkaisukuntoon kustannustoimittajamme Olga Poropudaksen kanssa. Hän teki huolellista työtä kirjan tekstin kanssa ja myös taittoi painetun ja sähköisen kirjan. Elina Blomqvistin ja Teemu Ojanteen kanssa suunnittelimme kirjan kantta, kuvitusta ja karttoja. Kannen ja karttojen graafisesta toteuksesta vastasivat kustantamon graafikot. Myöhemmin mukaan tuli vielä äänikirjan lukija Markus Bäckman, jonka kanssa selvitimme muun muassa latinankielisten sitaattien ääntämystä. Kirjan julkaisun eteen työskenteli siis monipuolinen joukko kustantamon väkeä. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen sekä painetun että äänikirjan osalta.

Kuvitus oli keskeinen osa kirjaa, sillä halusimme havainnollistaa kirjan teemoja lukijalle myös visuaalisesti ja tuoda samalla esille antiikista säilyneitä materiaalisia lähteitä kuten rakennuksia, veistoksia, rahoja ja piirtokirjoituksia. Kokosimme Marian kanssa kuvia omista ja kirjoittajiemme kuva-arkistoista sekä verkon laajasta tarjonnasta. Kuvitukseen liittyen meille tuli yllätyksenä niin kutsuttujen alt-tekstien eli vaihtoehtoisten tekstien kirjoittaminen. Nämä tarvitaan, jotta ruudunlukijaohjelmat, jotka lukevat kirjan ääneen esimerkiksi näkörajoitteisille, pystyvät kuvailemaan lukijalle kuvien sisällön. Oman haasteensa toi myös Asterix-sarjakuva, jonka kuvituksen käyttö vaati lupien ja lisenssien hankkimista oikeuksienomistajilta Ranskasta. Kustantaja onneksi piti tätä vaivan ja kustannusten arvoisena, ja saimme kirjaan pari otetta Asterix-sarjakuvista.

Kaikki kokoamamme Caesar-kuvitus (kuten tämä ja alla olevat)
ei lopulta päätynyt kirjan sivuille



Kesän 2025 aikana teimme vielä kovasti töitä kirjan viimeistelyn eteen. Kokosimme monenlaisia oheismateriaaleja kuten lähde- ja lyhenneluettelon. Tässä meitä auttoivat opiskelija-avustajamme Taika Sillanpää ja Niko Tiainen. Kirjoitimme Marian kanssa kirjaan myös lyhyen sanaston ja kirjan keskeisten henkilöiden esittelyt. Samaan aikaan kustannustoimittaja työsti kirjan tekstiä meidän ja kirjoittajien kanssa. Elokuun alussa saimme tarkistettavaksemme kirjan taittovedoksen, jossa oli vielä monenlaista viilattavaa. Viimeinen työvaihe tekstin ja taiton valmistuttua oli hakemiston kokoaminen.

Saatoimme huokaista helpotuksesta, kun kirja viimein meni painoon syyskuun alussa. Toimittajan homma ei toki loppunut siihen, vaan vielä oli luvassa kaikenlaista kirjan markkinointiin liittyvää. Syyskuun ajan kuitenkin lähinnä jännitimme, valmistuuko kirja ajoissa kirjamessuille. Saimme 1.10. tiedon, että kirja on tullut painosta, joten se ehti parahiksi Turun kirjamessuille, jotka pidettiin Logomossa 3.–5.10. Messuilla saimme vihdoin valmiin kirjan käsiimme. Olimme myös toimittaja Juha Roihan haastateltavina lauantaina iltapäivällä, jolloin messuilla oli jo melkoinen tungos ja meilläkin runsaasti kuulijoita.

Toimittajat Juha Roihan haastateltavina Turun kirjamessuilla

Turun kirjamessuilla signeeraamassa tuoretta kirjaa

Messujen jälkeen kirja oli esillä Turun klassillisen yhdistyksen Paideian järjestämässä esitelmätilaisuudessa, joka kokosi lähes 70 kuulijaa Turun kaupunginkirjaston saliin. Seuraavalla viikolla puolestaan juhlimme kirjan julkkareita Turun yliopistolla. Lokakuun lopulla oli vuorossa esiintyminen Helsingin kirjamessuilla, jälleen Juha Roihan haastattelemana. Kirjaprojektin alussa kyllä kustantajan kanssa puhuimme, että kirja halutaan messuille, mutta en tuolloin arvannut, että olisin itse tällä tavalla messuesiintyjänä edustamassa kirjaa. Suurin yllätys oli kuitenkin vielä tulossa. 

Haastattelu Helsingin kirjamessuilla yhdessä Jaakkojuhani Peltosen kanssa

Helsingin kirjamessujen alla saimme tietää, että Caesar-kirja oli valittu viiden ehdokkaan joukkoon kilpailemaan Kanava-lehden ja Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinnosta, joka myönnetään vuoden parhaalle henkilöhistoriaa käsittelevälle teokselle. Ehdokkaat julkistettiin Helsingin kirjamessuilla 23.10. Olimme erittäin otettuja siitä, että kirjamme pääsi ehdolle monien paljon nimekkäämpien kirjailijoiden seuraan. Varsinainen pommi tuli kuitenkin marraskuussa, kun Suvi-Anne Siimes päätti myöntää Kanava-palkinnon meidän Caesar-kirjallemme (palkintoperustelut). Tällaista huomionosoitusta en olisi kuunaan osannut odottaa! Palkinto oli selvä tunnustus siitä, että kirjan eteen tehty huolellinen työ kannatti ja sen tulokset näkyvät myös lukijalle.

Kanava-palkintoehdokkaat esillä Helsingin kirjamessuilla

Kanava-palkinto jaettiin 18.11. Otavan toimitalolla Helsingissä

Kirjamessujen ja Kanava-palkinnon lisäksi kirja on saanut julkisuutta myös mediassa. Maria oli Ylellä Kalle Haatasen haastateltavana ja myöhemmin vieraana Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcastissa. Muutamia lehti- ja blogijuttuja kirjasta on myös ilmestynyt. Alla on linkkejä näihin.

Kirjan tekeminen oli innostava haaste, joka opetti ja antoi paljon. Samalla se oli ajoittain työlästä ja vei paljon aikaa. Me toimittajat ja kirjoittajat teimme tätä kirjaa varsinaisten töidemme ohella. Tämä on tyypillistä akateemisessa maailmassa, ja erityisesti tällaista tieteen yleistajuistamista tehdään yleensä niin sanotusti rakkaudesta lajiin. Kiitos kaikille osallisille panoksestanne! Pidän silti kirjan tekemiseen käytettyä aikaa hyvänä satsauksena, kun lopputulos on näin onnistunut ja tuo näkyvyyttä niin kirjan tekijöille kuin suomalaiselle antiikintutkimukselle laajemmin. Olen kuitenkin helpottunut, että Caesar-kirjan tekeminen on ohi, ja voin taas keskittyä täysillä väitöskirjani kirjoittamiseen. Siinä kirjassa onkin vielä paljon tekemistä!



Caesar-kirja löytyy useimpien kirjakauppojen valikoimasta. Gaudeamuksen verkkokaupassa on saatavilla lisäksi e-kirja ja äänikirja. Äänikirjaa voi kuunnella myös useimmissa äänikirjapalveluissa.

Kirjasta sanottua ja kirjoitettua:

Sanahirviö: Asterix-luvun kirjoittamisesta Gaius Julius Caesar ‑tietokirjaan (9.10.2025)

Gaudeamus: Kanava-palkinto Gaius Julius Caesar -teokselle (18.11.2025)

Suomen Kuvalehti: SK:n journalistipalkinto Petri Kejoselle – SK palkitsi pitkän linjan radiojournalistin. Kanava-palkinto myönnettiin Julius Caesar -tietokirjalle (18.11.2025)

Kalle Haatanen: Gaius Julius Caesar (26.11.2025)

Uusi suomi, Puheenvuoro-blogi: Nerokas valtiomies ja kalju avionrikkoja (26.11.2025)

Kulttuuritoimitus: Sotapäällikkö, latinisti ja naistennaurattaja – arviossa Gaius Julius Caesar: Rooman diktaattorin monet kasvot (10.12.2025)

Verkkouutiset: Gaius Julius Caesaria jäljittelivät monet – Suomalaistutkijoiden Caesar-analyysi on vertaansa vailla (25.1.2026)

Parlatorio-podcast: Gaius Julius Caesar (29.1.2026)

Tainan ja Tommin aarrearkku -blogi: Kaikkien aikojen Caesar (25.2.2026)

Maaseudun tulevaisuus: Julius Caesaria herjattiin homosuhteesta, kaljuudesta ja ihokarvojen nyppimisestä (28.2.2026)

Yliopisto-lehti 2/2026: Elegantisti Caesarista (s. 57)

12.9.2023

Kakkailua ja falloksia – eli miten päädyin mukaan kirjoittamaan kansainvälistä artikkelia

Ensimmäinen vertaisarvioitu artikkeli, jossa olen kirjoittajana mukana, julkaistiin juuri (luettavissa täällä). Päädyin täysin odottamatta kirjoittajaksi tähän kansainväliseen artikkeliin. Sitäkin yllättävämpää tämä oli sen vuoksi, etten ollut aiemmin julkaissut mitään englanniksi enkä tuntenut artikkelin muita kirjoittajia. Kerronpa siis, miten tämä kaikki tapahtui.

Vindolandasta löydettiin erikoinen fallos-kivi 19.5.2022.
Kuva: vindolanda.com

Roomalaisten rakentamasta Vindolandan sotilasleiristä Hadrianuksen muurin varrella Pohjois-Englannissa löydettiin arkeologisissa kaivauksissa toukokuussa 2022 kivi, johon oli kaiverrettu suuri fallos ja latinankielinen kirjoitus SECVNDINVS CACOR. Vindolandasta on löydetty lukuisia kiviin kaiverrettuja falloksia, mutta muihin falloksiin ei liity vastaavia kirjoituksia. Tämä seikka ja kaiverruksessa esiintyvä epätavallinen latinan sana cacor, tekevät Vindolandan uusimmasta fallos-kivestä poikkeuksellisen. Sana cacor liittyy selvästi latinan kakkaamista merkitsevään verbiin cacare, mutta kyseistä muotoa tai johdosta ei tunneta mistään muista latinankielisistä lähteistä.

Twiittiketjuni 26.5.2022.

Löydöstä uutisoitiin noin viikkoa myöhemmin, ja satuin näkemään uutisen sosiaalisessa mediassa (luettavissa täällä). Jäin heti miettimään kaiverrettua tekstiä ja sen mahdollisia merkityksiä suhteessa suureen fallokseen. Julkaistussa lehdistötiedotteessa mainittu tulkinta "Secundinus, the shitter" ei mielestäni ollut täysin tyydyttävä tai ei ainakaan ainoa mahdollinen, joten päätin jakaa omat tulkintani Twitterissä. Pohdin muun muassa sanan cacor merkitystä ja kakkaamisen yhteyttä fallokseen muiden antiikin lähteiden valossa.

Yksi kommenteista twiitteihini.

Twiittejäni kommentoi käyttäjä LatinNowERC, joka kuului löydöstä uutisoineeseen tutkimusryhmään. En tuolloin tuntenut ketään näistä tutkijoista. Ilmeisesti tulkintani olivat samansuuntaisia kuin Vindolandan tutkimusryhmällä, ja LatinNowERC pyysi saada ottaa minuun yhteyttä sähköpostilla. Sain vielä samana päivänä viestin Alex Mullenilta, Nottinghamin yliopiston apulaisprofessorilta (nykyään professori) ja Latin Now ERC-projektin johtajalta. Hän totesi, että Secundinus-kivessä olisi ainesta artikkeliksi, ja kysyi, olisinko kiinnostunut osallistumaan artikkelin kirjoittamiseen. Tottakai olin kiinnostunut, kun minua kokeneemmat tutkijat pyysivät mukaan kirjoittajaksi ja kun aiheena oli kaiken lisäksi falloksia ja kakkaamista!

Kesän ajaksi asia jäi odottamaan. Yllättäen tapasin Alexin piirtokirjoituskonferenssissa Bordeaux'ssa elokuussa, ja keskustelimme artikkeli-ideasta lisää. Tätä yhtä tapaamista lukuun ottamatta artikkelin työstäminen tapahtui kokonaan sähköpostin ja jaettujen tiedostojen välityksellä. Meidän lisäksemme artikkelin kirjoittajana oli professori Alexander Meyer (University of Western Ontario), jota en toistaiseksi ole tavannut kasvotusten. Yhteistyö kuitenkin sujui erinomaisesti ja artikkeli hahmottui nopeasti. Minun osuudekseni tuli ennen kaikkea Secundinus-kiven kulttuurista kontekstia ja tulkintoja koskeva osa.

Konferenssissa Bordeaux'ssa. Olisin laittanut tähän yhteiskuvan
Alexin kanssa, mutta yhtään sellaista emme tainneet ottaa.

Artikkelin teksti oli pääosin valmis jouluun 2022 mennessä. Lähetimme sen vertaisarvioitavaksi Britannia-lehteen tammikuussa 2023 ja kevään aikana teimme tarvittavat korjaukset. Alkukesästä artikkeli jo hyväksyttiin julkaistavaksi ja se ilmestyi sähköisessä muodossa Britannia-lehdessä 6.9.2023. Alexander ja Alex kirjoittivat artikkelin pohjalta myös Vindolandan blogiin.

Yhteiskirjoittaminen kansainvälisten tutkijoiden kanssa oli hieno ja opettavainen kokemus, varsinkin kun teen väitöskirjaani perinteisen monografian muodossa enkä ole toistaiseksi julkaissut yhtään artikkelia. Sain nähdä, miten artikkeli kehittyy ideasta julkaisuksi, ja miten julkaisuprosessi etenee. Kokeneemmat kollegani olivat kannustavia ja koin, että asiantuntemuksellani antiikin falloksista ja kakkailusta oli konkreettista merkitystä tässä julkaisussa. Oli myös hienoa huomata, miten nämä teemat yhdistävät tutkijoita eri puolilta maailmaa.

Kiitos, Alex ja Alex, tästä mahdollisuudesta!