Ensimmäinen vertaisarvioitu artikkeli, jossa olen kirjoittajana mukana, julkaistiin juuri (luettavissa täällä). Päädyin täysin odottamatta kirjoittajaksi tähän kansainväliseen artikkeliin. Sitäkin yllättävämpää tämä oli sen vuoksi, etten ollut aiemmin julkaissut mitään englanniksi enkä tuntenut artikkelin muita kirjoittajia. Kerronpa siis, miten tämä kaikki tapahtui.
 |
| Vindolandasta löydettiin erikoinen fallos-kivi 19.5.2022. Kuva: vindolanda.com |
Roomalaisten rakentamasta Vindolandan sotilasleiristä Hadrianuksen muurin varrella Pohjois-Englannissa löydettiin arkeologisissa kaivauksissa toukokuussa 2022 kivi, johon oli kaiverrettu suuri fallos ja latinankielinen kirjoitus SECVNDINVS CACOR. Vindolandasta on löydetty lukuisia kiviin kaiverrettuja falloksia, mutta muihin falloksiin ei liity vastaavia kirjoituksia. Tämä seikka ja kaiverruksessa esiintyvä epätavallinen latinan sana cacor, tekevät Vindolandan uusimmasta fallos-kivestä poikkeuksellisen. Sana cacor liittyy selvästi latinan kakkaamista merkitsevään verbiin cacare, mutta kyseistä muotoa tai johdosta ei tunneta mistään muista latinankielisistä lähteistä.
 |
| Twiittiketjuni 26.5.2022. |
Löydöstä uutisoitiin noin viikkoa myöhemmin, ja satuin näkemään uutisen sosiaalisessa mediassa (luettavissa täällä). Jäin heti miettimään kaiverrettua tekstiä ja sen mahdollisia merkityksiä suhteessa suureen fallokseen. Julkaistussa lehdistötiedotteessa mainittu tulkinta "Secundinus, the shitter" ei mielestäni ollut täysin tyydyttävä tai ei ainakaan ainoa mahdollinen, joten päätin jakaa omat tulkintani Twitterissä. Pohdin muun muassa sanan cacor merkitystä ja kakkaamisen yhteyttä fallokseen muiden antiikin lähteiden valossa.
 |
| Yksi kommenteista twiitteihini. |
Twiittejäni kommentoi käyttäjä LatinNowERC, joka kuului löydöstä uutisoineeseen tutkimusryhmään. En tuolloin tuntenut ketään näistä tutkijoista. Ilmeisesti tulkintani olivat samansuuntaisia kuin Vindolandan tutkimusryhmällä, ja LatinNowERC pyysi saada ottaa minuun yhteyttä sähköpostilla. Sain vielä samana päivänä viestin Alex Mullenilta, Nottinghamin yliopiston apulaisprofessorilta (nykyään professori) ja Latin Now ERC-projektin johtajalta. Hän totesi, että Secundinus-kivessä olisi ainesta artikkeliksi, ja kysyi, olisinko kiinnostunut osallistumaan artikkelin kirjoittamiseen. Tottakai olin kiinnostunut, kun minua kokeneemmat tutkijat pyysivät mukaan kirjoittajaksi ja kun aiheena oli kaiken lisäksi falloksia ja kakkaamista!
Kesän ajaksi asia jäi odottamaan. Yllättäen tapasin Alexin piirtokirjoituskonferenssissa Bordeaux'ssa elokuussa, ja keskustelimme artikkeli-ideasta lisää. Tätä yhtä tapaamista lukuun ottamatta artikkelin työstäminen tapahtui kokonaan sähköpostin ja jaettujen tiedostojen välityksellä. Meidän lisäksemme artikkelin kirjoittajana oli professori Alexander Meyer (University of Western Ontario), jota en toistaiseksi ole tavannut kasvotusten. Yhteistyö kuitenkin sujui erinomaisesti ja artikkeli hahmottui nopeasti. Minun osuudekseni tuli ennen kaikkea Secundinus-kiven kulttuurista kontekstia ja tulkintoja koskeva osa.
 |
| Konferenssissa Bordeaux'ssa. Olisin laittanut tähän yhteiskuvan Alexin kanssa, mutta yhtään sellaista emme tainneet ottaa. |
Artikkelin teksti oli pääosin valmis jouluun 2022 mennessä. Lähetimme sen vertaisarvioitavaksi Britannia-lehteen tammikuussa 2023 ja kevään aikana teimme tarvittavat korjaukset. Alkukesästä artikkeli jo hyväksyttiin julkaistavaksi ja se ilmestyi sähköisessä muodossa Britannia-lehdessä 6.9.2023. Alexander ja Alex kirjoittivat artikkelin pohjalta myös Vindolandan blogiin.
Yhteiskirjoittaminen kansainvälisten tutkijoiden kanssa oli hieno ja opettavainen kokemus, varsinkin kun teen väitöskirjaani perinteisen monografian muodossa enkä ole toistaiseksi julkaissut yhtään artikkelia. Sain nähdä, miten artikkeli kehittyy ideasta julkaisuksi, ja miten julkaisuprosessi etenee. Kokeneemmat kollegani olivat kannustavia ja koin, että asiantuntemuksellani antiikin falloksista ja kakkailusta oli konkreettista merkitystä tässä julkaisussa. Oli myös hienoa huomata, miten nämä teemat yhdistävät tutkijoita eri puolilta maailmaa.
Kiitos, Alex ja Alex, tästä mahdollisuudesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti