Roomalaisia herjauksia: impotenttejä miehiä ja himokkaita naisia

Pidin pari viikkoa sitten esitelmän väitöskirjatutkimuksestani kansainvälisen arkeologisen järjestön AIAC:n tilaisuudessa Villa Lantessa. Esittelin tutkimustani ja nostin esille muutamia miehiin ja naisiin liittyviä ennakkoluuloja, joita Martialiksen runoissa ja Pompejin seinäkirjoituksissa esiintyy. Miehiä herjattiin usein esimerkiksi vanhoiksi ja seksuaalisesti kyvyttömiksi ja naisia vanhoiksi ja seksinhaluisiksi. Kokosin tähän blogitekstiin näitä esimerkkejä miehiin ja naisiin liittyvistä stereotypioista, joita esitelmässäni käsittelin.

Varoitus: sisältää seksuaalisia hävyttömyyksiä ja seksiin liittyvää kuvallista aineistoa Pompejista

Mainadia ja satyyriä esittävä fresko pompejilaisesta yksityistalosta (kuvituskuva) 

Yksi selkeimmistä vanhuuteen viittaavista piirteistä herjauksissa on kaljuus. Varsinkin Martialis tuo usein esille sekä miesten että naisten kaljuuden halutessaan korostaa heidän ikäänsä. Hän kirjoittaa esimerkiksi näin:

Voiteella sinä valehtelet itsellesi tukan, Phoebus, ja surkeaa kaljuasi peittävät maalatut kiharat. Päätäsi varten ei tarvitse parturia kutsua. Paremmin pystyy sinut ajelemaan sieni, Phoebus. (Mart. 6,57)

Marinus, keräilet harvoja hiuksiasi sieltä täältä, ja peität kiiltävän kaljusi lakeutta ohimoidesi kiharoilla. Mutta tuuli saa ne liikkeelle ja palaamaan paikalleen, ja niin paksut kiharat ympäröivät paljasta päälakeasi molemmilta puolilta. Voisi kuvitella Cydaan Hermeroksen seisovan Spendophoruksen ja Telesphoruksen välissä. Eikö olisi helpompi myöntää, että olet vanha mies, niin näyttäisit vihdoin yhdeltä mieheltä? Mikään ei ole rumempaa kuin karvainen kalju. (Mart. 10,83)

Marinuksen turhamaisuus vain korostaa hänen kaljuuttaan. (Hermeros oli ilmeisesti tunnettu kaljuudestaan, ja Spendophorus ja Telesphorus runsastukkaisia nuoria miehiä.)

Jos Ligeia on yhtä monta vuotta vanha kuin hänellä on hiuksia päässään, on hän kolmevuotias. (Mart. 12,7)

Runo päättyy epigrammille tyypilliseen yllätykseen, kun kaljuuntuvaa naista verrataan kolmevuotiaaseen. Mielikuvien välinen ristiriita lisää runon humoristisuutta.

Kaljuus tai harvahiuksisuus on toistuva piirre myös monissa Pompejista löytyneissä miehiä esittävissä karikatyyripiirroksissa.

Peregrinus (CIL IV 1810)

Rufus est, "tämä on rufus" (CIL IV 9226)

(CIL IV 10239)

Tässä vain muutama esimerkki. Pompejin seiniltä on löytynyt paljon enemmänkin kaljujen miesten kuvia. Sanallisia kaljuuteen viittaavia herjauksia olen löytänyt Pompejin seinäkirjoituksista vain yhden: "Romulus on kalju" (Romulus cal(v)os, CIL IV 5148). Alun perin tässä luki calos 'kaunis', mutta joku nokkela sielu lisäsi sanaan v-kirjaimen, jolloin kauneus vaihtui kaljuuteen. Eräässä graffitossa Epaphraa pilkataan karvattomaksi (Epaphra glaber est, CIL IV 1816), mutta tämä viittaa todennäköisesti ihokarvojen poistamiseen eikä kaljuuteen.

Suorat viittaukset vanhuuteen ovat muutenkin harvinaisia Pompejin seinäkirjoituksissa. Yksi tällainen on herjaus "Helenus on vanha homo" (Helene cina(ede) vetusc(ule), CIL IV 4206). Tässä vanhuus yhdistetään seksuaaliseen passiivisuuteen. Sana cinaedus viittaa anaaliseksissä penetraation kohteena olevaan mieheen. Eräässä toisessa seinäkirjoituksessa todetaan "vanhan selällään makaavan miehen kivekset peittävät perseen, vanhan selällään makaavan miehen..." (seni supino colei culum tegunt, seni supino, CIL IV 4488).

Miesten seksuaalista suorituskykyä herjataan myös muilla tavoilla. Martialis kirjoittaa hyvin suoraan impotenteista miehistä:

Sinulla on 30 poikaa ja yhtä monta tyttöä. Sinulla on vain yksi kulli, eikä se nouse. Mitäs teet? (Mart. 12,86)

Tuo Linuksen kiimainen kulli, joka on liiankin tuttu monille tytöille, on lakannut seisomasta. Kieli, pidä varasi! (Mart. 11,25)

Linuksen ainoa vaihtoehto on tyydyttää naisia kielellään, mikä oli häpeällisin kuviteltavissa oleva akti roomalaiselle miehelle. Siinä miehen ja naisen perinteiset seksuaaliset roolit kääntyivät päälaelleen.

Pompejissa ei ole mainintoja impotenteista miehistä, mutta heikkoon seksuaaliseen suoriutumiseen viitataan esimerkiksi seinäkirjoituksissa "Messius ei nussinut täällä mitään" (Messius hic nihil futuit, CIL IV 5187) ja "Iucundus panee huonosti" (Iucu(n)dus male c(h)ala(t), CIL IV 8715b). Yhdessä seinäkirjoituksessa herjataan Philerosta eunukiksi tai munattomaksi (Phileros spado, CIL IV 1826). Tekstin alle oli piirretty suurikullinen mies. Jos piirros liittyi tekstiin, oli herjaus ehkä tarkoitettu ironiseksi. Toisaalta piirros saattoi olla Phileroksen vastaus herjaukseen.

Ityfallinen mieshahmo piirrettynä Pompejin
basilikan seinälle (kuva: Varone 2012, 354)

Miesten miehisyyttä kyseenalaistetaan myös niissä monissa kirjoituksissa, joissa heitä haukutaan passiivisiksi homoseksuaaleiksi (cinaedus), pillunnuolijoiksi (cunnilingus) ja kullinimijöiksi (fellator). Tällaisia solvauksia on seinäkirjoituksissa paljon.

Vanhuus on toistuva teema myös herjauksissa naisia kohtaan, Martialiksella esimerkiksi näissä runoissa:

Afralla on isiä ja äitejä, mutta häntä itseään voidaan kutsua kaikkien isien ja äitien esiäidiksi. (Mart. 1,100)

Caerellia sanoo olevansa vanha nainen, vaikka on vasta tyttö. Gellia sanoo olevansa tyttö, vaikka on vanha akka. Kumpaakaan ei voi sietää, Collinus: toinen on naurettava ja toinen inhottava. (Mart. 4,20)

Pompejin seinäkirjoituksista olen löytänyt vain yhden selvän viittauksen vanhaan naiseen, "Erotarin on kateellinen vanha ämmä" (Erotarin vetula selotia, CIL IV 9945). Tämä stereotypia ei siis ollut kovin vahvasti esillä Pompejin seinillä, vaikka se Martialiksella on yleinen pilkan aihe ja näkyy myös esimerkiksi roomalaisessa komediassa ja kreikkalaisissa epigrammeissa.

Toisin kuin vanhat miehet, joita herjattiin seksuaalisesti kyvyttömiksi, kuvattiin vanhat naiset usein ylettömän himokkaina. Martialis kirjoittaa:

Lesbia vannoo, ettei häntä koskaan ilmaiseksi ole nussittu. Tosi on. Kun hän tahtoo päästä nussituksi, hän maksaa aina käteisellä. (Mart. 11,26)

Seksistä maksaminen luo mielikuvan prostituoidusta, mutta ilmeisesti Lesbia on jo parhaat päivänsä nähnyt, kun joutuu itse maksamaan seksistä. Samalla prostituoidun ja asiakkaan, miehen ja naisen, roolit kääntyvät päälaelleen.

Kysytkö, Pannychus, miksi vaimollasi on vain eunukkeja? Hän haluaa tulla nussituksi, mutta ei synnyttää. (Mart. 6,67)

Eunukit olivat oivallisia rakastajia, koska heiltä oli poistettu kivekset, eikä heidän kanssaan näin ollen ollut pelkoa raskaaksi tulemisesta.

Muutamissa Pompejin seinäkirjoituksissa naiset kuvataan ilmeisen seksinhaluisina, esimerkiksi: "Euplialla on löysä vittu ja iso klitoris" (Euplia laxa landicosa, CIL IV 10004). Euplian fyysinen olemus kertoo siitä, että hän on harrastanut liian paljon seksiä. Euplia tunnetaan prostituoituna parista muustakin graffitosta, mutta ei voida varmuudella sanoa, onko näissä kyse samasta naisesta.

Naisten himokkuus näkyy myös sellaisissa seinäkirjoituksissa kuin "Nymphe on kullinimijätär" (Nympe felatrix, CIL IV 1389) ja "Meroe on panijatar" (Meroe fututrix, CIL IV 4196). Latinan sanoissa fellatrix ja fututrix, tekijää korostetaan feminiinisellä johtimella -trix. Nämä naiset eivät olleet vain passiivisia vastaanottajia, vaan aktiivisia osallistujia, mikä ei sopinut naisen perinteiseen passiiviseen rooliin seksissä. Näitä johdoksia fellatrix ja fututrix ei esiinny muualla kuin seinäkirjoituksissa.

Pompejista on säilynyt lisäksi paljon kuvallista aineistoa, jossa naiset näyttäytyvät aktiivisina osallistujina seksissä. Tällaisia seinämaalauksia on löytynyt niin ilotaloista kuin yksitystaloistakin.

Fresko Pompejin suuren ilotalon Lupanarin seinällä

Fresko pompejilaisen yksityistalon seinältä (talo V 1,26)

Tämän tyyppiset seinämaalaukset eivät vaikuta kovin negatiivisilta kuvauksilta naisista. Kuva-aiheiden valintaan on luultavasti ollut jokin muu, ehkä esteettinen tai käytännöllinen syy. On arveltu, että ilotaloja koristavat maalaukset olisivat olleet eräänlainen palvelukuvasto, josta asiakas saattoi valita haluamansa. Tämä kuvallinen aineisto on kuitenkin voinut osaltaan vahvistaa käsitystä naisista himokkaina ja seksinhaluisina, ja innoittaa edellä mainitun kaltaiseen naisia herjaavaan seinäkirjoitteluun.

Monet herjausten aiheet Martialiksella ja Pompejin seinäkirjoituksissa eivät ole sukupuoleen sidottuja. Esimerkiksi vanhoiksi, sairaiksi, ja rumiksi herjataan yhtä lailla miehiä ja naisia. Sukupuoleen liittyi kuitenkin eräitä vahvoja ennakkoluuloja kuten edellä kuvatut stereotypiat seksuaalisesti kyvyttömistä miehistä ja seksinhaluisista naisista osoittavat.

---

Runojen 6,57 ja 11,26 suomennokset: Marja-Liisa Polkunen, Marcus Valerius Martialis: Venus, viini ja vapaus – epigrammeja, Otava, 2000.

Martialiksen muiden runojen ja kaikkien seinäkirjoitusten käännökset ovat omiani.

Seinäkirjoitusten julkaisu: CIL IV = Corpus inscriptionum Latinarum, vol. 4, Berliini, 1871–

Miesten karikatyyripiirrokset ovat peräisin CIL IV:stä. Valokuvat freskoista ovat omiani.

Valokuva ityfallisesta mieshahmosta: A. Varone, Titulorum Graphio Exaratorum qui in C.I.L. vol. IV collecti sunt : imagines, ”L’Erma” di Bretschneider, 2012.