Kotimatka Euroopan halki

Stipendikauteni Roomassa päättyi elokuun lopussa, ja päätin matkustaa Roomasta takaisin Suomeen maata pitkin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun valitsin junan lentämisen sijaan. Olin monesti miettinyt tätä vaihtoehtoa, mutta joko aikataulut eivät sopineet tai junailu oli liian kallista. Lentäminen on edelleen helpompaa ja halvempaa, mutta tällä kertaa minulla oli sopivasti aikaa Euroopan halki matkustamiseen, ja sain matka-apurahan Svenska Kulturfondenilta, koska poikkesin matkalla konferenssiin Bordeaux'ssa.

Matkalla Roomasta Pariisiin.

Hankin seitsemän päivän interrail-kortin ja varasin ajoissa paikkaliput juniin ja pari hotelliyötä matkan varrelta. Halusin pysähdellä muutamissa kaupungeissa kuten Kölnissä ja Kööpenhaminassa. Matkavalmisteluihin kuului myös ylimääräisen tavaran lähettäminen Suomeen etukäteen. Kävi niin hyvin, että eräs tuttavani otti isomman matkalaukkuni mukaansa lentäessään elokuun lopussa Suomeen. Mukaani junamatkalle otin repun ja käsimatkatavaralaukun. Jonkin verran irtosälää kuten Rooman Porta Portesen markkinoilta ostamani gramofonin äänitorven jouduin ottamaan mukaan Ikea-kassissa.

Juna kulki Genevenjärven rantoja pitkin.

Lähdin Roomasta kohti Pariisia lauantaiaamuna 27.8. Tämän etapin hienoimmat maisemat näin Milanon ja Geneven välisellä osuudella, kun juna kulki Alppien halki vuoristosolia ja Genevenjärven rantoja pitkin. Pariisissa olin myöhään lauantai-iltana. Yövyin Pariisissa ja vietin sunnuntaina koko päivän Louvressa. Illalla hain tavarani hotellilta ja jatkoin junalla Bordeaux'hon.

Uusi suosikkini Louvren kokoelmista, Minervan pöllö sotisovassa.

Bordeaux'ssa osallistuin antiikin piirtokirjoitusten tutkimusta käsittelevään CIEGL 2022 -konferenssiin. Minut oli hyväksytty esittelemään väitöskirjatutkimustani tieteellisen posterin muodossa (posteri löytyy tästä linkistä). Konferenssista jäivät erityisesti mieleen monet tutkijat, joihin tutustuin, cocktail-tilaisuus Bordeaux'n arkeologisessa museossa sulkemisajan jälkeen, jolloin saimme vapaasti kiertää museossa tutkijoiden kesken, sekä retki Perigueux'hon, jossa tutustuimme kaupungin roomalaiseen historiaa ja erinomaiseen Vesunna-museoon.

Moderni konferenssi muistuttaa pyhiinvaellusta...

Esittelemässä posteriani. (Kuva: Alessandra Tafaro).

Perjantaiaamuna 2.9. lähdin Bordeaux'sta kohti Kölniä, johon saavuin iltapäivällä. Heti juna-asemalta ulos kävellessäni näin Kölnin tuomiokirkon kunnioitusta herättävän hahmon edessäni. Vein tavarat hotellille ja suuntasin saman tien tutustumaan kirkkoon. Kirkko on juuri niin upea kuin olin kuullut. Valtavat tornit, korkeat goottilaiset kaaret, värikkäät lyijylasi-ikkunat, erikoisia yksityiskohtia joka puolella. Kirkon alla oli paikoin nähtävissä myös roomalaisaikaisia jäänteitä. Halusin tietysti kiivetä kirkon torniin, josta oli upeat näkymät yli Kölnin. Nousua torniin on noin 100 metriä ja yli 500 rappusta.

Kölnin tuomiokirkko.

Seuraavana päivänä kävin Kölnin roomalais-germaanisessa museossa, jonka kokoelmat ovat tällä hetkellä väistötiloissa. Esillepano oli silti erinomaisesti toteutettu. Esineitä oli koottu aihepiireittäin ja Kölnin historiaa esiteltiin kronologisessa järjestyksessä roomalaisajan alusta alkaen. Erityisen vaikuttava oli suuri kokoelma roomalaisaikaisia lasiesineitä. Tämän museon lisäksi kadun toisella puolella oli väliaikainen näyttely "Rom am Rhein". Siellä esiteltiin suunnilleen samoja aiheita kuin Kölnin pysyvässä museossa, mutta näyttely ei ollut lainkaan yhtä hyvin toteutettu. Kiinnostavia esineitä oli paljon, mutta näyttelyltä tuntui puuttuvan punainen lanka, ja näyttelyn osat jäivät irrallisiksi laajemmasta kontekstista. Olin kuitenkin tyytyväinen päivän museovierailujen saldoon. Kiersin vielä lopuksi kaupungilla katsomassa joitain historiallisia kohteita kuten roomalaista katukiveystä, akveduktin palan ja vanhoja kaupunginmuureja.

Roomalaisia lasiesineitä, Römisch-Germanisches Museum, Köln.

Kölnistä lähdin lauantai-iltana kohti Kööpenhaminaa. Luvassa oli noin 12 tunnin junamatka yön yli ilman makuupaikkaa. Olin varustautunut eväillä ja monella jaksolla tv-sarjoja. Junamatka sujui muuten ilman yllätyksiä, mutta ihmettelin hieman puolentoista tunnin pysähdystä ennen Tanskan rajaa. Syynä oli ilmeisesti se, ettei junan haluttu saapuvan Kööpenhaminaan aamuyöstä vaan vasta seitsemän aikaan aamulla. Tanskan rajalla juna pysähtyi passintarkastusta varten ja rajaviranomaiset nousivat junaan. Meidän vaunussamme oli perhe kahden pienen lapsen kanssa, eikä heillä ollut esittää passeja, joten heidät määrättiin ulos junasta. Heille luvattiin yöpaikka, ja he saisivat jatkaa matkaa, kun matka-asiakirjat olisi saatu tarkastettua.

Aikaisin sunnuntaiaamuna saavuin Kööpenhaminaan. Olin varannut hotellin aivan aseman vierestä. Jätin tavarani vastaanottoon, maksoin itseni hotellin aamiaiselle ja lähdin sitten kohti Kööpenhaminan Glyptotekiä. Olin ovella odottamassa jo hieman ennen museon aukeamista, joten pääsin ensimmäisten joukossa sisään.

Odottamassa museon aukenemista.

Glyptotekin veistoskokelmia.

Olin pitkään haaveillut vierailusta Glyptotekissä, jossa on hieno kokoelma kreikkalaisia ja roomalaisia veistoksia. Museo on tunnettu myös veistoksista tehdyistä jäljennöksistä, jotka on pyritty maalaamaan samalla tavalla värikkäästi kuin veistokset alun perin oli antiikin aikana maalattu. Nämä värikkäät kopiot jakavat mielipiteitä, mutta edustavat tiettävästi veistosten alkuperäistä värimaailmaa. Museossa sattui olemaan samana päivänä myös konsertti, jossa jousikvartetti soitti Mozartin ja Brahmsin musiikkia.

Muutama esimerkki veistoksista ja niiden värillisistä kopioista:

Kööpenhaminasta jatkoin maanantaiaamuna Tukholmaan, jonne saavuin iltapäivällä. Kävelin tavaroineni Gamla Staniin, jossa tein muutamia ostoksia. Olin ajatellut käydä Fotografiska Museetissa, mutta olin lopulta niin väsynyt ja aikaa oli niin niukasti, että kävelin vain suoraan Viking Linen terminaaliin odottamaan Viking Gloryn lähtöä. Olin perillä Turussa tiistaiaamuna 6.9.

Laiva saapumassa Turun satamaan.

Niin päättyi matkani Roomasta Suomeen ja vuoden mittainen stipendikauteni Suomen Rooman-instituutissa. Nyt olen jo ehtinyt asettua vanhaan asuntooni ja aloittanut työt Turun yliopistolla työsuhteisena väitöskirjatutkijana. Tutkimukseni jatkuu näissä merkeissä seuraavat pari vuotta. Vuosi Roomassa oli antoisa, mutta nyt tuntuu hyvältä olla kotona taas.

Viimeinen etappi: Förillä joen toiselle puolelle.

---

Kaikki kuvat ovat omiani, ellei toisin mainita.